Yleiskuvaus
Jauhetorvijäkälä kuuluu poronjäkälien (Cladoniaceae) laajaan heimoon. Suvusta on maassamme tavattu 81 lajia, jotka joskus on vaikea erottaa toisistaan. Jauhetorvijäkälän kasvullinen sekovarsi on pienisuomuinen ja pysyvä. Podeetiot ovat tanakoita, pystyjä, haarattomia, vihertävänharmaita, pikarillisia. Podeetion pinta on karkeasoreidinen, jyväksellinen ja usein pienisuomuinen, tyvellä näkyy joskus suomuja. Vanhemmiten pintarakenteet kuluvat pois. Kotelomaljat ovat ruskeita ja pikarin reunoilla.
Uhanalaisuus
Elinvoimaiset (LC)
Koko
Podeetiot < 4 cm korkeita, pikarit < 12 mm leveitä hammaslaitaisia.
Kasvupaikka
Kuivilla paikoilla, humuksella, tienreunoilla, niityillä ja kallioilla, usein myös puiden tyvellä tai lahopuulla.
Levinneisyys
Yleinen koko maassa.
Muuta
Lähes kosmopoliitti, hyvin yleinen. Useita hyvin samannäköisiä lajeja, jotka on hiljattain erotettu siitä omiksi lajeiksi.
Kemia
K-, PD+ punainen
Vertaa
Löytöpaikat Luopioisissa
Jauhetorvijäkälä on hyvin yleinen Luopioisissa.
Jäkälää on tavattu yleisenä hyvin monenlaisilta kasvupaikoilta. Missään se ei ole kovin runsas, mutta muodostaa tiheitä laikkumaisia kasvustoja, joita saattaa olla runsaasti. Yleisimmät kasvualustat ovat paljas maa kuivilla pientareilla, pellon- ja tienlaidoilla.
Jauhetorvijäkälä kasvaa usein sekakasvustoina muiden torvijäkälien ja poronjäkälien kanssa. Se on vaikea erottaa monista rinnakkaislajeistaan (jyvästorvijäkälä, karheatorvijäkälä, mantutorvijäkälä, kunttatorvijäkälä)
Kuvat on otettu Padankoskelta vanhan koivutaimikon penkalta.
