Yleiskuvaus
Juolukka on monivuotinen kanervakasvi, jonka varsi on liereä, harmaakarvainen ja ruskehtava, lehdet ovat varisevia, vastapuikeita ja ehytlaitaisia, kukinto on 1-3 -kukkainen latvaterttu ja marja on päältä harmaansininen mutta sisältä vaalea.
Uhanalaisuus
Elinvoimaiset (LC)
Koko
15 - 50 cm
Kasvupaikka
Rämeillä, korvissa, rannoilla ja tunturikankailla.
Levinneisyys
Yleinen koko maassa.
Maastotuntomerkit
Vastapuikea, sinertävä lehti, punertava kukka.
Mikrosienet
- juolukanpöhö (Exobasidium vaccinii-uloginosi)
- juolukanlaikkupöhö (Exobasidium pachysporum)
- juolukanpöhösieni (Exobasidium expansum)
- mustikanruoste (Naohidemyces vacciniorum)
- juolukanhaituhärmä (Podosphaera myrtillina var. major)
- juolukanmuumiosieni (Monilinia megalospora)
Muuta
Marjakasvi. Kaksi alalajia:
- suojuolukka (ssp. uliginosum): Etelä- ja Keski-Suomessa Lappiin sakka
- tunturijuolukka (ssp. microphyllum): Tunturi-Lapissa
Vertaa
- Juolukkapaju (Salix myrtilloides): kukinto ja lehden muoto
- Mustikka (Vaccinium myrtillus): ohut, vihreä lehti, yleensä pienempi
Löytöpaikat Luopioisissa
Juolukka on alueella yleinen ja runsas kasvi.
Sen kasvupaikkoja ovat isovarpurämeet, lammenreunussuot ja korvet. Myös kuivilla paikoilla se viihtyy järvien kivikkoisilla rannoilla seuranaan suopursu ja siniheinä.
Juolukkan laajimmat ja runsaimmat kasvupaikat ovat Kurkisuon rämeillä. Siellä se tekee myös runsaasti marjoja.
Kortti luotu: 12.02.2026.
Päivitetty: 06.07.2026.