Yleiskuvaus
Kääpiösiipisammal kuuluu siipisammalten (Fissidentaceae) heimoon. Samassa suvussa on Suomessa yhdeksän lajia ja kaksi alalajia. Verso litteä ja pysty. Lehdet ovat kaksiriviset, tyveltä kaksinkertaiset kuin siivelliset. Lehden reuna on kärjestä pienihampainen, siinä ei ole reunaliuskaa ja se on teräväkärkinen. Lehtipareja 2 – 4 kpl. Keskisuoni ei ulotu lehden kärkeen (Kuva). Itiöpesäkkeitä usein.
Uhanalaisuus
Silmälläpidettävät (NT)
Koko
Sammal on hyvin pieni n. 1 - 2 mm korkea ja muodostaa löyhiä kasvustoja.
Kasvupaikka
Savipitoisella maalla, pelloilla ja ojanpenkereissä, lehdoissa, puutarhoissa. Usein lähteisellä paikalla.
Levinneisyys
Etelä-Suomessa harvinaisena.
Maastotuntomerkit
Koko, lehden muoto.
Muuta
Levinneisyys puutteellisesti tunnettu.
Vertaa
- Pikkusiipisammal (Fissidens bryoides var. bryoides)
- Savikkosiipisammal (Fissidens viridulus)
Löytöpaikat Luopioisissa
Kääpiösiipisammal on Luopioisissa harvinainen.
Sammalta on tavattu vain muutaman kerran alueelta. Sitä kasvoi tihkupintaisessa ojan penkereessä savikokkareissa yhdessä savikkosiipisammalen (F. viridulus) ja pikkusiipisammelen (F. bryoides) kanssa Padankoskella. Esiintymä on pieni eikä sammalta löytynyt kuin yksi verso. Sammal on äärimmäisen vaikea havaita, jos siinä ei ole pesäkkeitä ja jää siksi helposti huomaamatta. Pesäkkeellinen kasvusto löytyi Ämmätsästä kesällä 2017 pioneerikasvina ojan penkasta.
Kuvat on otettu Kangasalan Haapastenlahdesta kerätystä näytteestä ja Padankoskelta savipaakusta kerätystä näytteestä. Täällä sammalen verso oli n. 1 mm pituinen.
