Yleiskuvaus
Kallionäivesammal kuuluu näivesammalten (Myliaceae) heimoon. Näivesammalia on maassamme kaksi lajia. Verso on alustaa vasten painunut koheneva, harvahaarainen ja mehevä. Kylkilehdet ovat tiheässä, pyöreät ja ehyet. Vatsalehdet ovat ruskehtavien ritsoidien peittämät, isot ja suikeat. Soluissa on isot trigonit. Ruskeanvihreät gemmat yleisiä. Öljykappaleet 7 – 12 kpl solussa, sileitä.
Uhanalaisuus
Silmälläpidettävät (NT), Alueellisesti uhanalaiset (RT)
Koko
Sammal on 2 - 6 cm pitkä, 3 - 5 mm leveä ja muodostaa tiheitä tummanvihreitä tai punertuvia peitteitä.
Kasvupaikka
Silikaattikallioiden seinämillä, varjossa, pohjoisessa maalla, joskus lahopuulla.
Levinneisyys
Harvinainen lähes koko maassa.
Maastotuntomerkit
Kasvupaikka, tummat gemmat.
Vertaa
- Rahkanäivesammal (Mylia anomala): ritsoidit värittömät, öljykappaleet 5 – 8 kpl solussa, jyväksikkäitä
Löytöpaikat Luopioisissa
Kallionäivesammal on hyvin harvinainen Luopioisissa.
Sammalta ei ole erikseen etsitty, mutta sen löytymistä olen osannut odottaa. Niinpä se tuntui kovin tutulta, kun se löytyi keväällä 2018 Laipasta Kylmänkorvenkallion tyveltä. Tämä arvokas sammalkallio sai siis taas uuden hienouden. Ennestään siltä ovat löytyneet etelänraippasammal (Anastrophyllum michauxii), pohjanpussisammal (Marsupella sphacelata), louhisammal (Tetralophozia setiformis), etelänhopeasammal (Gymnomitrion obtusum) ja paakkurahkasammal (Sphagnum compactum).
Kuvat on otettu Urjalasta kerätystä näytteestä ja Lemmenjoella.
