Yleiskuvaus
Kalliovillakko on yksivuotinen asterikasvi. Sen lyhytkarvainen varsi haaroo latvasta. Ylälehdet ovat sepiviä, alalehdet lyhytruotisia. Kasvin kukinto on kielikukallinen mykerö, kehdon ulkosuomuja on 2-5 kpl.
Uhanalaisuus
Elinvoimaiset (LC)
Koko
15 - 50 cm
Kasvupaikka
Kuivilla kallioilla, hakkuuaukeilla, hiekkakuopissa, niityillä.
Levinneisyys
Jokseenkin yleinen rannikolla, sisämaassa voimakkaasti yleistynyt.
Maastotuntomerkit
Kukinnon kehdon suomuja 2 – 5 kpl, kärki ei ole musta.
Mikrosienet
- männyn-villakkoruoste (Coleosporium senecionis)
- villakonkolohärmä (Golovinomyces fischeri)
Muuta
Kasvia tavataan nykyään lähes jokaiselta hakkuuaukiolta.
Vertaa
- Peltovillakko (Senecio vulgaris): kehtosuomun kärki musta
- Tahmavillakko (Senecio viscous): kasvi tahmakarvainen
Löytöpaikat Luopioisissa
Kalliovillakko on alueella jokseenkin yleinen satunnaiskasvi.
Sen kasvustot sijaitsevat nykyään poikkeuksetta hakkuuaukeilla mätästyksen seurauksena syntyneissä kivennäismaapaljastumissa. Kasvuston umpeutuessa villakko häviää.
Ensimmäiset löydöt kasvista tehtiin vasta 2000-luvun alussa. Kasvi on sen jälkeen yleistynyt huomattavasti ja löytynee nykyään lähes jokaisesta suotuisasta hakkuuaukosta.
Kirjallisuus
- Ranta, Y. 2000: Lisää Pälkäneen kasvistosta. – Talvikki 24: 85-86.
- Kääntönen, M. 2000: Havaintoja kalliovillakosta (Senecio sylvaticus) Tampereen seudulla. – Talvikki 24: 95-97.
