Yleiskuvaus
Kanervisara on monivuotinen sarakasvi, jonka kasvutapa on mätästävä, varret alaskaartuvia, tyvitupet punaruskeita ja lehdet varren pituisia, jäykkiä. Kasvin hedetähkä on perätön, emitähkiä 1-3 kpl lähekkäin. Pullakot ovat karvaisia ja tukilehti kalvomainen.
Uhanalaisuus
Elinvoimaiset (LC)
Koko
5 - 30 cm
Kasvupaikka
Hiekkakankailla, polkujen penkereillä, hiekkakuopissa, kedoilla.
Levinneisyys
Harvinainen koko maassa.
Maastotuntomerkit
Pieni koko, emitähkät yhtenä ryppäänä, karvaiset pullakot.
Mikrosienet
- ’kevätsaranoki’ (Anthracoidea caryophylleae)
- ohdakkeen-saranruoste (Puccinia dioicae)
- kanervisarannivelrihmasieni (Arthrinium caricicola)
Löytöpaikat Luopioisissa
Kanervisara on alueella harvinainen.
Sen löytöpaikat ovat harjukankailla. Koska alue on etupäässä tuoretta kangasta ja lehtomaisia metsiä, jää kanervisara täällä vähäiseksi ja harvalukuiseksi. Toisaalta se pienenä kasvina jää myös helposti huomaamatta.
Kuohijoella kasvupaikka on Tuliharjulla tienpenkassa. Rautajärven kasvupakka on hiekkakuopassa. Aitoossa Hannu Alénin löytämät kasvupaikat ovat Syrjänharjun liepeillä soraisilla pientareilla, Puutikkalassa kasvi kasvaa Isosaaren hiekkakuopan laidalla lehdossa.
