Yleiskuvaus
Kantohohtosammal kuuluu laakasammalten (Plagiotheciaceae) heimoon. Suomesta on löydetty kolme hohtosammallajia. Sammal on hento, hohtavan kiiltävä, jonka verso ei ole laakasammalmaisen litteä. Lehdet ovat pitkät, lyhytjohteiset, lähes keskisuonettomat, pitkälti kapeakärkiset, lehdenlaita kärkipuoliskosta hampainen. Itiöpesäkkeitä esiintyy usein runsaasti, kallistuneita ja kuivana sileitä (kuva).
Uhanalaisuus
Elinvoimaiset (LC)
Koko
Pienikokoinen (< 2 cm) sammal, mutta muodostaa yhtenäisiä peitteisiä kasvustoja.
Kasvupaikka
Lahopuulla ja -kannoilla lehdoissa ja lehtomaisissa kosteissa metsissä.
Levinneisyys
Harvinaisena lähes koko maassa, mereinen, rannikolla yleisempi.
Maastotuntomerkit
Lehtituntomerkit, kasvupaikka, sileä itiöpesäke.
Vertaa
- Pikkukiiltosammal (Isopterygiopsis pulchella): kasvaa maassa ja kallioilla
- Kolokiiltosammal (Pseudotaxiphyllum elegans): itusilmullisia versoja, kalliontyvillä
- Korpihohtosammal (Herzogiella turfacea): lehdet litteästi varrella, usein pitkittäispoimuisia
- Loukkohohtosammal (Herzogiella striatella): lehti leveälti johteinen
Löytöpaikat Luopioisissa
Kantohohtosammal on Luopioisissa melko harvinainen.
Sammalta on tavattu Padankosken Rautian talon luota tervaleppäluhdalta. Sitä kasvoi maatuneen tervalepän lahokannolla melko runsaasti. Kesällä 2017 sitä löytyi kahdelta paikalta: Ämmätsänjärven rantasoistumalta ja Uurajärveen laskevan puron penkalta. Molemmilla paikoilla se kasvoi lahopuulla. Myös Laipasta olen saanut suullisen ilmoituksen sammalesta, mutta sammalen löytöpaikka on epävarma. Piensuokartoituksessa löytyi yseita kasvupaikkoja reunakorvista ja luhdilta.
Kuvat on otettu Ämmätsän ja Padankosken kasvupaikoilta kerätyistä näytteistä sekä Orivedeltä.
