Yleiskuvaus
Karhunputki on monivuotinen putkikasvi, jonka valkoisen kukinnon pikkusarjat ovat suojuksellisia ja lehdet 2 – 3 kertaa parilehdykkäisiä, sahalaitaisia. Hedelmä on kapealti siipipalteinen.
Uhanalaisuus
Elinvoimaiset (LC)
Koko
150 - 200 cm
Kasvupaikka
Niityillä, pientareilla, suopelloilla, rannoilla.
Levinneisyys
Yleinen Etelä- ja Keski-Suomessa, harvinaistuu Etelä-Lappiin mennessä.
Maastotuntomerkit
Kasvin koko, valkoinen kukinto, leveäliuskaiset lehdet
Mikrosienet
- putkenvalkohome (Plasmopara nivea)
- karhunputkenruoste (Puccinia angelicae)
- karhunputkentalvi-itiöruoste (Puccinia tumida)
- sarjakukkaishärmä (Erysiphe heraclei)
- karhunputkenpiki (Phyllachora angelicae)
Muuta
Yleisistä putkikasveista kookkain. Voidaan sekoittaa jättiputkiin.
Vertaa
- Ukonputki (Heracleum sphondylium): kellertävät kukinnot, siipipalteinen litteä hedelmä
- Persianjättiputki (Heracleum persicum): Kookas, kukinto > 20 cm leveä
- Kaukaasianjättiputki (Heracleum mantegazzianum): kookkaampi, varsi 5 – 10 cm paksu
Löytöpaikat Luopioisissa
Karhunputki on alueen putkikasveista kookkain ja sen huomaa helposti maisemasta, koska se nousee muun kasvillisuuden yläpuolelle.
Karhunputki kasvaa pelloilla, pientareilla, hylätyillä niityllä ja metsänreunoissa. Myös metsäojien varsille ja hakkuuaukeille se on alueella levittäytynyt.
Kasvi on hyvin yleinen Luopioisten alueella ja löytyy siksi varmaankin lähes jokaisesta ruudusta.
