Yleiskuvaus
Keltatorvijäkälä kuuluu poronjäkälien (Cladoniaceae) laajaan heimoon. Suvusta on maassamme tavattu 81 lajia, jotka joskus on vaikea erottaa toisistaan. Keltatorvijäkälän kasvullinen sekovarsi on suurisuomuinen, pysyvä. Podeetiot ovat pystyjä, tukevia, haarattomia, seinämissä halkeamia tai aukkoja, kellertäviä. Niiden kärjet ovat tylppiä, pikarittomia, usein epämuodostuneita. Podeetion pinta on hienosoreidinen. Kotelomaljat ovat podetioiden kärjessä, harvinaisia, punaisia.
Uhanalaisuus
Elinvoimaiset (LC)
Koko
Sekovarren suomut < 10 mm leveitä, podeetiot < 8 cm pitkiä.
Kasvupaikka
Lahopuulla, suoturpeella, myös humuksella metsissä.
Levinneisyys
Hyvin yleinen koko maassa, eniten pohjoisessa.
Kemia
K-, PD-, UV+ valkea
Vertaa
Löytöpaikat Luopioisissa
Keltatorvijäkälä on yleinen Luopioisissa.
Jäkälää on tavattu yksittäin lahokannoilta ja rämemättäiltä. Missään se ei ole ollut kovin runsas, mutta selvästi erottuva värinsä johdosta. Jäkälä on usein näyttänyt epämuodostuneelta.
Ensimmäinen kuva on otettu Kurkisuolta lahokannon pinnalta ja toinen Säynäjärven Syväjärven kalliolta. Kolmas kuva on Padankoskelta metsäautotien pientareelta.
