Yleiskuvaus
Kenosammal kuuluu nuijasammalten (Meesiaceae) heimoon. Sammal on sukunsa ainoa laji maassamme. Lehdet ovat puikeita, keskisuonellisia, kärjestä matalahampaisia. Solut ovat suuria, kuusikulmaisia ja ohutseinäisiä. Pesäkkeet ovat nuijamaisia ja sivulle kaartuvia.
Uhanalaisuus
Äärimmäisen uhanalaiset (CR)
Koko
Keskikokoinen sammal, jonka verso on 1 - 5 cm korkea. Pesäkeperä n. 5 cm pitkä. Muodostaa pieniä lyhytikäisiä kasvustomättäitä.
Kasvupaikka
Kosteilla kalkkipitoisilla paikoilla, lähdepurojen partaalla, letoilla, varjoisilla kalkkikallioiden valupinnoilla.
Levinneisyys
On tavattu paikoilellen eri puolilta maata, mutta tällä hetkellä tiedossa olevia kasvupaikkoja ei ole kovin montaa, viimeisimmät pohjoisesta.
Maastotuntomerkit
Pesäkkeen muoto, kasvupaikka.
Muuta
Taantunut maa- ja metsätalouden sekä rakentamisen seurauksena.
Vertaa
- Tihkunuijasammal (Meesia uliginosa)
- Isonuijasammal (Meesia longiseta)
Löytöpaikat Luopioisissa
Kenosammalta ei ole löydetty Luopioisista.
Sammalta ei ole koskaan löydetty Etelä-Suomen sisämaasta. Ahvenanmaalla ja etelärannikon kalkkialueilla se on kasvanut aikaisemmin, mutta nykyesiintymiä ei sielläkään Korppoota lukuunottamatta enää ole. Parhaiten sen voi löytää Kuusamon tai Lapinkolmion alueelta. Kesällä 2015 Utsjoen sammalretkeilyllä sammal löydettiin Pulmankijärveltä.
Kuvat on otettu Pulmankijärven esiintymästä.
