Yleiskuvaus
Kivikynsisammal kuuluu kynsisammalten (Dicranaceaei) laajaan heimoon. Kynsisammalten suvussa on Suomessa 23 joskus hyvinkin vaikeasti toisistaan erotettavaa lajia. Kivikynsisammal on keskikokoinen, sen lehdet ovat poimuttomat, alle sentin mittaiset ja usein suorat verson latvasta, keskisuonessa on 2 – 4 liistaketta. Taipuneet itiöpesäkkeet ovat satunnaisia ja niitä löytyy vain yksi vartta kohti (kuva).
Uhanalaisuus
Elinvoimaiset (LC)
Koko
Sammal on 1 - 6 cm korkea, pystykasvuinen ja muodostaa kiven pinnalle tai karikkeelle löyhiä, joskus tiiviitäkin kasvustoja.
Kasvupaikka
Kivillä ja kallioilla sekä kuivissa kangasmetsissä, kuivemmassa kuin isokynsisammal.
Levinneisyys
Hyvin yleinen, sirkumpolaarinen, metsäkasvillisuuden valtalajeja.
Maastotuntomerkit
Suora, jäykkä verson latva.
Muuta
Hyvin monimuotoinen laji ulkonäöltään ja kasvupaikoiltaan, siksi joskus vaikea määrittää lajilleen.
Vertaa
- Kiviturkkisammal (Paraleucobryum longifolium)
- Isokynsisammal (Dicranum majus)
- Karhunkynsisammal (Dicranum flexicaule)
Löytöpaikat Luopioisissa
Kivikynsisammal on Luopioisissa hyvin yleinen.
Sammalta on tavattu laikkuina monenlaisista metsistä, mutta yleisin se on aurinkoisilla kallioilla ja valoisilla alueilla. Se on tavattu myös purokiviltä veden ääreltä, joilloin sen ylälehdet ovat sirppimäisen käyrät ja koko kasvi tummanvihreä.
Kynsisammalen kuvat on otettu mm. Padankoskella peltokiveltä, jossa sammal oli valtasammal yhdessä kivitierasammalen ja kiviharmosammalen kanssa. Pesäkkeellinen kuva on otettu Asikkalan Vähä-Äiniön niemestä Orjalähteen kalliolta.
