Yleiskuvaus
Korpiluppo kuuluu karvejäkälien (Parmeliaceae) laajaan heimoon. Suvusta on Suomessa tavattu kaksi lajia, taksonomian tarkastelu on vielä kesken. Jäkälä on riippuva, perusväri vihertävän harmaa, joskus kellertävänruskea, haarat litteitä haaroittumiskohdista, selvät päärangat puuttuvat, ei keskusjännettä. Soraalit ja kotelomaljat harvinaisia.
Uhanalaisuus
Silmälläpidettävät (NT), Alueellisesti uhanalaiset (RT)
Koko
Naavamainen, 20 - 50 cm pitkä.
Kasvupaikka
Kosteat korpimaiset vanhat kuusimetsät, joskus tunturialueilla myös kallioilla ja kivillä (nauhaluppo).
Levinneisyys
Niukanlaisesti koko maassa.
Muuta
Tuntureilla esiintyy harvinaisena toinen alalaji nauhaluppo (A. sarmentosa ssp. vexillifera). Laji on alueellisesti uhanalainen (RT) eteläosissa maata.
Kemia
K-, C-, PD-, KC+ punainen tai keltainen.
Vertaa
- Harmaaluppo
- Tummaluppo
- Kanadanluppo
Löytöpaikat Luopioisissa
Korpiluppo on Luopioisissa harvinainen.
Jäkälää on tavattu vain muutaman kerran korpimaisista metsistä. Laipan alueella sitä on monellakin kohtaa Kangasalan puolella, mutta myös Pälkäneellä. Toinen esiintymä, tosin hyvin niukka, on löytynyt Padankosken Multitöyrynkankaalta.
Kuvat on otettu Padankosken esiintymästä. Toisessa kuvassa korpilupon lisäksi on myös vaaleampaa harmaaluppoa (Bryoria capillaris).

