Yleiskuvaus
Kultasammal kuuluu suikerosammalten (Brachytheciaceae) laajaan heimoon ja se on sukunsa ainoa laji Suomessa. Alustanmyötäinen, kiiltävä, kellan- tai kullanvihreä, suikertava sammal. Sammal on melko säännöllisesti haarainen, ritsoidihuovaston yhteensitoma ja sen lehdet ovat keskisuonelliset, suikeat ja ehytlaitaiset. Sivuhaarojen kärjet ovat usein terävät (kuva).
Uhanalaisuus
Elinvoimaiset (LC), Alueellisesti uhanalaiset (RT)
Koko
Isokokoinen (< 5 cm), yhtenäisiä kasvustoja muodostava tai muiden sammalten joukossa kasvava sammal.
Kasvupaikka
Letoilla, kuivalla mätäs- tai välipinnalla, joskus paljakan lumenviipymillä. Eutrofi.
Levinneisyys
Tavataan koko maassa letoilta, yleisin Pohjois-Suomessa.
Maastotuntomerkit
Sammalen koko ja väri, sivuversojen piikkimäiset kärjet.
Löytöpaikat Luopioisissa
Kultasammalta ei ole löydetty Luopioisista.
Sammalta on etsitty niiltä harvoilta mesotrofisilta suopaloilta, joita alueella on, mutta tuloksetta. Jos selkeää lettoa ei täältä löydy, ei löydy kultasammaltakaan. Piensuotutkimus osoitti, että Luopioisten suot yltävät korkeintaan mesotrofiaan, eikä se riitä kultasammalelle.
Kuvat on otettu letolta Oriveden Yliskylästä kerätystä näytteestä ja Utsjoelta Tuomasvarrilta.
