Lehtokinnassammal

Scapania nemorea
Sammalet Maksasammal

Yleiskuvaus

Lehtokinnassammal kuuluu kinnassammalten (Scapaniaceae) heimoon. Suvussa on 26 vaikeasti toisistaan erotettavaa lajia. Verso on pysty, oliivin vihreä, joskus punertava. Kylkilehdet ovat kaksiosaiset, toisiaan vasten painuneet (kuin kinnas), vatsalehdet puuttuvat. Kylkilehti on johteinen, sen vatsaliuska hampainen (kuva), selkäliuska noin puolet vatsaliuskasta, kärjellinen. Gemmat yksisoluisia, ruskeita (kuva).

Uhanalaisuus

Erittäin uhanalaiset (EN)

Koko

Sammal on 2 - 10 cm pitkä, 2 - 6 mm leveä ja muodostaa tiheitä mattomaisia kasvustoja.

Kasvupaikka

Kosteilla kallioilla ja valuvetisillä seinämillä, joskus purokivillä.

Levinneisyys

Harvinainen Etelä-Suomessa.

Maastotuntomerkit

Kylkilehtien hampaisuus (hyvä luppi!), ruskeat gemmat.

Muuta

Hyvin vaikea suku, vaatii mikroskopointia määrittää sammalet lajilleen.

Vertaa

 

Löytöpaikat Luopioisissa

Lehtokinnassammal on Luopioisissa harvinainen.

Sammalta on tavattu viideltä paikalta: kalliorinteeltä Vankoniemen Tuomisvuorelta, Kieronpuunkalliolta Kuohijoelta, Padankosken Sikovehmaan viereiseltä purokiveltä ja parilta muulta puronvarsiesiintymältä, joissa se kasvoi puron partaalla juuripaakussa. Kuohijoella ja Tuomisvuorella se oli hyvin runsas. Yllätyksenä on kasvin kasvaminen täällä myös karikkeen päällä eikä ainoastaan kivipinnalla.

Kuvat on otettu mm. Padankosken Sikovehmaan kasvupaikalta.

Kortti luotu: 12.02.2026. Päivitetty: 18.06.2026.

Kuvat

Kartat

Kartta
Nykyhavainto Havainto 2020 jälkeen Hävinnyt