Yleiskuvaus
Lehtoritvasammal kuuluu ritvasammalten (Amblystegiaceae) heimoon. Sukuun kuuluu meillä vain yksi laji. Versot ovat suikertavia, kohenevia, säännöllisesti haaroittuvia, lähes rihmamaisia. Lehdet ovat vähitellen kapenevat, teräväkärkiset. Keskisuoni ulottuu lehden puoliväliin. Itiöpesäkkeet ovat yleisiä, vinoja, käyriä, suuria.
Uhanalaisuus
Elinvoimaiset (LC)
Koko
Pieni ja hento sammal, joka muodostaa tiheitä mattomaisia kasvustoja.
Kasvupaikka
Kosteilla ja varjoisilla paikoilla, lahopuulla, kalliopinnoilla, puiden tyvillä, lehdoissa ja lehtomaisissa metsissä, sementtirakenteilla.
Levinneisyys
Jokseenkin yleinen koko maassa, pohjoisessa harvinaisempi. Sirkumpolaarinen.
Maastotuntomerkit
Sammalen kokoon nähden pitkäperäinen ja suuri itiöpesäke (kuva).
Muuta
Monimuotoinen laji.
Vertaa
- Siroritvasammal (Pseudoamblystegium subtile)
- Metsäkulosammal(Ceratodon purpureus)
- Notkoritvasammal (Pseudocampylium radicale)
Löytöpaikat Luopioisissa
Lehtoritvasammal on Luopioisissa yleinen.
Sammalta on tavattu lahopuulta monenlaisesta ympäristöstä, samoin lehtokallioiden tyviltä ja niiden läheisyydestä. Myös rannoilta sammalta on löytynyt. Sammal näyttää olevan kasvupaikallaan yleensä runsas. Se on joskus vaikea erottaa lähilajeista, varsinkin steriilinä.
Kuvat on otettu Pirttilahden rantapalteesta, Padankosken Vähäjärven luhtarannalta vanhan koivupinon päältä ja Haltianselän rannalta Lohiniemestä kaltevan lepän rungolta. Mikroskooppikuvat on otettu sementtialustalta kerätystä näytteestä.
