Yleiskuvaus
Lepikkolaakasammal kuuluu laakasammalten (Plagiotechiaceae) heimoon. Samaan sukuun kuuluu 11 joskus hyvin vaikeasti toisistaan erotettavaa lajia. Varsi haaraantuu tyveltä ja haarat ovat pystyjä. Lehdet ovat lähes keskisuonettomia, symmetrisiä, tasaisesti suippenevia ja ehytlaitaisia. Lehden kärjessä soluja, joista muodostuu monisoluisia ja pitkulaisia itujyväsiä (kuva). Lehtisolut > 10 μm leveät.
Uhanalaisuus
Silmälläpidettävät (NT)
Koko
Hyvin pienikokoinen sammal (n. 1 cm), muodostaa yhtenäisiä peitteisiä kasvustoja.
Kasvupaikka
Sammal kasvaa tervaleppäkorvissa, purojen partaalla, puiden tyvellä ja juurilla, lahopuulla ja kannoilla, myös hiirenporrasmättäiden tyvellä.
Levinneisyys
Melko harvinainen Etelä-Suomessa, hyvin harvinainen pohjoiseen päin siirryttäessä.
Maastotuntomerkit
Lehden kärjen itujyväset (luppi!).
Muuta
Taantunut ojien perkauksen ja metsätalouden seurauksena.
Vertaa
Karvalaakasammal (Plagiothecium piliferum)
Löytöpaikat Luopioisissa
Lepikkolaakasammal on harvinainen sammal Luopioisissa.
Sammalta on löydetty alle kymmeneltä paikalta, mutta pienuutensa vuoksi se on saattanut jäädä myös huomaamatta. Kyynärön kosken partaalla se kasvaa lahopuulla aivan veden rajassa. Kuohijoen kasvupaikka on Sahanojalla, jossa sitä on myös lahopuulla. Kummassakaan paikassa sammal ei ole runsas. Kolmas paikka löytyi kesällä 2013 Padankosken Leppäjärveltä myöskin lahopuulta. Kasvusto oli niukka. Kesällä 2015 kasvia löytyi myös hyvin niukalti Karivuoren juurelta aivan Kangasalan rajalta, sekä Aitoon Kuohujärveltä.
Kuvat on otettu mikroskooppikuvina n. 0,5 cm:n versosta Kyynäröltä kerätystä näytteestä.
