Yleiskuvaus
Lettohammassammal kuuluu korvasammalten (Jungermanniaceae) laajaan heimoon. Samaan sukuun kuuluu Suomessa kuusi lajia. Vihreät joskus punaruskeat lehdet ovat ehytreunaiset tai hampaiset, kaksiliuskaiset, pyöreähköt. Liuskat ovat kuperat, kolmiomaiset ja terävät, vatsapuolen liuska isompi, lehtisolut ohutseinäiset, trigonikkaat, solupinta kuoppainen. Pitkiä ruskehtavia ritsoideja runsaasti varren alapinnalla. Gemmat puuttuvat. Öljykappaleita 2-5. Paroikkinen.
Synonyymit
- Lettolovisammal
- Lophozia rutheana
Uhanalaisuus
Elinvoimaiset (LC), Alueellisesti uhanalaiset (RT)
Koko
Sammal on kookas, 3 - 7 cm pitkä, 3 - 4 mm leveä, kasvaa toisten sammalten seassa tai muodostaa peitteitä.
Kasvupaikka
Sammal kasvaa ravinteisilla letoilla, lähdepurojen reunoilla, turpeisella maalla. Eutrofi.
Levinneisyys
Sammalta tavataan lettoseuduilla paikottaisena Pohjois-Suomesta, etelämpänä hyvin harvinainen.
Maastotuntomerkit
Koko, lehden muoto ja asento varrella.
Vertaa
- Ituhammassammal (Mesoptychia heterocolpos): dioikkinen, kylkilehdet puikeat, lovipäiset, gemmat ruskeita
- Lähdehammassammal (Mesoptychia bantriensis): pienempi, ritsoideja vähän, lehdet veltosti limittäin, gemmat puuttuvat
Löytöpaikat Luopioisissa
Lettohammassammalta ei ole löydetty Luopioisista.
Sammal on pohjoinen eikä sielläkään kovin yleinen. Se on RT-laji Etelä-Suomessa, josta sitä muutamasta maakunnasta on löydetty, mutta ei Pirkanmaalta. Luopioisissa ei ole lettoja, joten sille ei ole löytynyt sopivia kasvupaikkaa. Sen löytyminen täältä on hyvin epätodennäköistä. Lähin löytöpaikka on Hattulassa.
Kuvat on otettu Kuusamon Liikasenvaarasta purokiveltä kerätystä näytteestä.
