Metsämänty

Pinus sylvestris
Putkilokasvit

Yleiskuvaus

Mänty on ainavihanta havupuu, jonka runko on punaruskea, neulaset parittain, 35-50 mm pitkiä ja käpy on lyhytperäinen ja alaspäin riippuva.

Uhanalaisuus

Elinvoimaiset (LC)

Koko

15 - 30 m

Kasvupaikka

Kuivat kangasmetsät, harjurinteet, rämeet ja kalliot.

Levinneisyys

Yleinen koko maassa.

Mikrosienet

Männynkellokukkaruoste (Coleosporium campanulae) Männynmaitikkaruoste (Coleosporium melampyri) Männynlaukkuruoste (Coleosporium rhinanthacearum) Männynvalvattiruoste (Coleosporium sonchi) Männynleskenlehtiruoste (Coleosporium tussilaginis) Männynkuusioruoste (Cronartium flaccidum) Männynhaaparuoste (Melampsora pinitorqua), ks. haavanruoste (M. populnea) Männynviivapalkosieni (Hypodermella sulcigena) Männynkaristesieni (Lophodermium pinastri) Männynlumikaristesieni (Phacidium infestans)

Muuta

Puu- ja paperiteollisuuden raaka-aine. Kaksi variaatiota: salometsämänty (P. sylvestris var. sylvestris) ja lapinmetsämänty (P. sylvestris var. lapponica).

Löytöpaikat Luopioisissa

Mänty on alueella hyvin yleinen kasvi.

Alueella puhtaat mäntymetsät ovat pienialaisia ja niitä on vähän, mutta sekapuuna kuusen joukossa mänty on yleinen.

Mänty kasvaa kaikenlaisilla mailla, mutta lehdoissa se jää yleensä vähäiseksi.

Kasvi kuuluu sadan yleisimmän kasvin joukkoon Luopioisissa.

Kortti luotu: 12.02.2026. Päivitetty: 26.04.2026.

Kuvat

Luopioisten löytöpaikat

Levinneisyyskartta

Kartat

Kartta
Nykyhavainto Havainto 2020 jälkeen Hävinnyt