Yleiskuvaus
Metsätorvijäkälä kuuluu poronjäkälien (Cladoniaceae) laajaan heimoon. Suvusta on maassamme tavattu 81 lajia, jotka joskus on vaikea erottaa toisistaan. Jäkälän kasvullinen sekovarsi on suurisuomuinen, pysyviä. Podeetiot ovat pystyjä, lähes haarattomia, vihreän ja ruskean kirjavia, pikarillisia. Podeetion pinta on sileän kuoren peittämä, joskus yksittäisiä suomuja. Soreidiot puuttuvat. Kotelomaljat yleisiä, pikarin reunoilla, ruskeita.
Uhanalaisuus
Elinvoimaiset (LC)
Koko
Sekovarren suomut 3 - 5 mm, podeetiot 2 - 6 cm korkeita, kerroksellisia.
Kasvupaikka
Metsissä, lahopuulla, maalla ja kallioilla.
Levinneisyys
Hyvin yleinen Etelä- ja Keski-Suomessa, pohjoisessa ja saaristossa niukempi.
Muuta
Alalajien välisiä välimuotoja tavataan.
Kemia
K-, PD+ punainen
Vertaa
- Silotorvijäkälä
- Täplätorvijäkälä
- Kerrostorvijäkälä
Löytöpaikat Luopioisissa
Metsätorvijäkälä on melko yleinen Luopioisissa.
Jäkälää on tavattu pieninä laikkuina avoimista metsistä ja kalliosammalikoista. Joskus vaikea huomata ja erottaa muista torvijäkälistä.
Kuvat on otettu Padankosken Salimäestä.
