Muurikultajäkälä

Caloplaca saxicola
Jäkälät

Yleiskuvaus

Muurikultajäkälä kuuluu keltajäkälien (Teloschistaceae) heimoon ja suvusta on Suomessa tavattu 22 lajia. Jäkälä on ruusukkeinen, yksilöt toisiinsa limittyneinä, keltaoransseja. Ei soraaleja eikä nystyjä sekovarren pinnalla. Reunaliuskat pieniä, kuperia. Kotelomaljat yleisiä, tiheässä, oransseja, < 1 mm leveitä.

Uhanalaisuus

Elinvoimaiset (LC)

Koko

Rupimainen, muodostaa < 4 cm ruusukkeita, jotka yhdistyvät laikkumaisiksi kasvustoiksi.

Kasvupaikka

Kalkkikallioilla, kivirakenteilla, laastilla, betonilla.

Levinneisyys

Paikoitellen koko maassa, etelässä yleisin.

Muuta

Kulttuurinsuosija. Suku on äskettäin pilkottu useaksi eri suvuksi.

Kemia

K+ purppura, C-, PD-

Löytöpaikat Luopioisissa

Muurikultajäkälä on harvinainen Luopioisissa.

Jäkälä on näyttävä ja helposti havaittavissa ranennusten kivijaloista ja muureilta, kalkkilaastilta ja ravinteisilta kivipinnoilta. Varmaankin se on alueella yleisempi juuri tällaisilla paikoilla, vanhojen kivinavetoisen laastipinnoilla. Samanlaisilla paikoila elää muitakin kultajäkälälajeja, joiden maastomääritys ei aina onnistu.

Kuvat on otettu Hämeenlinnan Hätilästä Idänpää-Heikkilän viljamakasiinin rappaukselta.

Kortti luotu: 12.02.2026. Päivitetty: 06.05.2026.

Kuvat