Ojakorvasammal

Endogemma caespiticia
Sammalet Maksasammal

Yleiskuvaus

Ojakorvasammal kuuluu Endocemmataceae-heimoon. Suvussa on maassamme vain tämä laji. Verso on pieni, suikertava, alustaan tiiviisti kiinnittynyt, vaalean kellanvihreä. Kylkilehdet ovat tiheässä, pituuttaan leveämmät, pyöreät tai munuaismaiset, joskus lovipäiset, vatsalehdet puuttuvat. Periantti vastamunamainen. Gemmoja esiintyy varren paisuneessa päässä. Soluissa kussakin on yksi tumma öljykappale (kuva). Pesäkkeitä toisinaan.

Synonyymit

  • Jungermannia caespiticia

Uhanalaisuus

Elinvoimaiset (LC)

Koko

Sammal on < 0,5 cm pitkä, muodostaa tiheitä kasvustoja alustalleen.

Kasvupaikka

Peitteinä kostealla paljaalla hiekka- ja/tai savimaalla, pientareilla, teillä, rannoilla.

Levinneisyys

Etelä-Suomessa yleinen, harvinaistuu pohjoiseen mentäessä.

Maastotuntomerkit

Ruskeankeltaiset pyöreät gemmat..

Muuta

Ihmistoiminnasta hyötyvä. Vanha nimi Jungermannia caespiticia

Vertaa

Vertaa seuraaviin Kantokorvasammal Savikkokorvasammal Ojasiiransammal Kalvaskorvasammal Savikkosiiransammal

Löytöpaikat Luopioisissa

Ojakorvasammal kuuluu maksasammaliin ja on Luopioisissa harvinainen.

Sammalta on tavattu kosteilta metsäautoteiltä, mutta koska se on äärimmäisen pieni sammal, se jää usein keräämättä ja siksi huomaamatta. Sammal on aina varmennettava mikroskoopilla. Löydetyillä kasvupaikoilla se on ollut melko runsas.

Kuvat on otettu Padankokelta metsäautotien kosteasta painanteesta

Kortti luotu: 12.02.2026. Päivitetty: 22.07.2026.

Kuvat

Kartat

Kartta
Nykyhavainto Havainto 2020 jälkeen Hävinnyt