Yleiskuvaus
Paksutorvijäkälä kuuluu poronjäkälien (Cladoniaceae) laajaan heimoon. Suvusta on maassamme tavattu 81 lajia, jotka joskus on vaikea erottaa toisistaan. Paksutorvijäkälän kasvullinen sekovarsi on suurisuomuinen ja pysyvä, alapinnalta puhtaan valkea. Podeetiot ovat yleisiä, mutta saattavat myös puuttua, niukkahaaraisia, harmaanvihreitä, yleensä pikarittomia ja epämuodostuneen oloisia. Podeetion pinta on sileän kuoren peittämä, suomuinen, soreiditon. Kotelomaljat ovat harvinaisia, vaaleanruskeita.
Uhanalaisuus
Elinvoimaiset (LC)
Koko
Sekovarren suomut 2 - 3 cm pitkiä, podeetiot 5 - 10 cm korkeita, rotevia.
Kasvupaikka
Kangasmetsissä maassa tai kivellä, myös kallioilla, kosteissa ympäristöissä.
Levinneisyys
Paikoitellen Etelä- ja Keski-Suomessa, pohjoisessa niukempi.
Muuta
Pohjoinen pallonpuolisko.
Kemia
K+ keltainen, PD+ punainen
Vertaa
Löytöpaikat Luopioisissa
Paksutorvijäkälä on harvinainen Luopioisissa.
Jäkälää on tavattu vain muutaman kerran tunnistettavasti. Selvin kasvusto on löytynyt Padankosken Kyläjärveltä ns. Kuparikalliolta, jossa se kasvaa riippuvana kasvustona ravinteisen kallion hyllymäisellä tasanteella. Myös kangasmetsissä on muutaman kerran tullut vastaan pienikokoisia kasvustoja, jotka olen tulkinnut tähän lajiin kuuluviksi.
Kuvat on otettu Hämeenkosken Pihlajakannonmaalta kalliojyrkänteeltä.
