Yleiskuvaus
Pihatatar on yksivuotinen tatarkasvi, jonka on varsi pysty/suikertava, lehdet pienet ja suikeat, kukat lehtihankaiset ja valkeat/punertavat.
Uhanalaisuus
Elinvoimaiset (LC)
Koko
6 - 100 cm
Kasvupaikka
Pihoilla, pelloissa, joutomailla rannoilla.
Levinneisyys
Yleinen Etelä- ja Keski-Suomessa, harvinaistuu Pohjois-Lappiin mennessä.
Mikrosienet
pihatattarenruoste (Uromyces polygoni-avicularis) pihatattarenhärmä (Erysiphe polygoni) pihatattarenmustasieni (Asteromella aviculariae) pihatattarennoki (Microbotryum aviculare) ’tattarenlehtihome’ (Peronospora polygoni)
Muuta
Ryhmälaji: isopihatatar (Polygomun aviculare sec.), pohjanpihatatar (P. boreale), tannerpihatatar (P. arenastrum) ja suippipihatatar (P. rurivagum).
Löytöpaikat Luopioisissa
Pihatatar on alueella yleinen ja runsas kasvi.
Se kasvaa nimensä mukaan pihoilla, teillä, mutta myös pientareilla, viljapelloissa ja kedoilla, mutta ei kestä kovaa kilpailua.
Kasvi on monimuotoinen ryhmälaji, jonka lajeja ei erikseen ole kartoitettu. Matalaa tannerpihatatarta tavataan hyvin runsaana juuri tallatuilta paikoilta. Kookkaampi isopihatatar on taas yleinen ja runsas pelloissa. Suippupihatatar on vastaan tullut muutaman kerran. Pohjanpihatatarta en muista Luopioisissa nähneeni.
Kirjallisuus
– Ranta, Y. 2000: Lisää Pälkäneen kasvistosta. – Talvikki 24: 85-86
