Yleiskuvaus
Pikkuhiippasammal kuuluu hiippasammalten (Orthotrichaceae) heimoon. Sukuun kuuluu 18 joskus hyvinkin vaikeasti toisistaan erotettavaa lajia. Lehdet ovat kaarevakylkiset, tummanvihreät, leveän kolmiomaiset, terävät, lehden reuna taakääntynyt lähes koko pituudeltaan. Lehtisolut ovat ohutseinäisiä, matalapapillisia. Pesäkkeet ovat yleisiä, lehtien sisässä, uurteisia, sisempiä peristomihampaita 8 kpl. Huntu uurteinen ja usein kalju. Lehdillä toisinaan monisoluisia itusilmuja.
Uhanalaisuus
Elinvoimaiset (LC), Alueellisesti uhanalaiset (RT)
Koko
Tiiviisti mätästävä, mättäät pieniä n. 1 cm korkeita.
Kasvupaikka
Sammal kasvaa meillä lehdoissa lehtipuiden kaarnalla ja kulttuuriseuduilla betonipinnalla.
Levinneisyys
Melko harvinainen Etelä-Suomessa.
Maastotuntomerkit
Uurteinen pesäke ja koko pituudeltaan taakäänteinen lehden reuna.
Muuta
Kulttuurinsuosija.
Vertaa
- Kalvashiippasammal (Orthotrichum pallens): lehti tasaleveä, solut paksuseinäisiä
- Tikanhiippasammal (Lewinskya speciosa): suurempi, lehti lähes tasaleveä
- Haapahiippasammal (Nyholmiella obtusifolia): lehdet tylppäkärkiset
Löytöpaikat Luopioisissa
Pikkuhiippasammal on Luopioisissa harvinainen.
Sammalta olen tavannut muutaman kerran. Sitä kasvaa Kirkonkylällä seurakuntatalon parkkipaikan betonisella reunuksella. Samalta paikalta on löytynyt muitakin harvinaisia sammalia, kuten kalvashiippasammal (Orthotrichum pallens) ja tammihiippasammal (Orthotrichum diaphanum). Sammalen toinen kasvupaikka on kahden vuorijalavan rungolla Padankoskella. Sieltä sitä löytyi niukalti. Aitoon Halisevan esiintymä ja Padankosken Myllylän kasvusto ovat myös haavan rungoilla.
Kuvat on otettu Padankosken esiintymästä ja kirkonkylän esiintymästä kerätyistä näytteistä.
