Pikkukorvasammal

Jungermannia pumilla
Sammalet Maksasammal

Yleiskuvaus

Pikkukorvasammal kuuluu korvasammalten (Jungermanniaceae) heimoon. Suvussa on meillä viisi lajia. Verso on suikertava, alustaan kiinnittynyt, tummanvihreä, joskus lähes musta, kylkilehdet harvassa, leveyttään pidemmät, puikeat, johteettomat, vatsalehdet puuttuvat. Vaaleita ritsoideja on runsaasti. Periantti on nuijamainen, suu kapea. Gemmat puuttuvat. Pesäkkeet yleisiä.

Uhanalaisuus

Elinvoimaiset (LC), Alueellisesti uhanalaiset (RT)

Koko

Sammal on 0,5 - 1 cm pitkä, muodostaa tiukasti alustaansa kiinnittyneitä kasvustoja.

Kasvupaikka

Koski- ja purokivillä, usein upoksissa, joskus märällä maalla.

Levinneisyys

Paikoittainen Pohjois- ja Keski-Suomessa, etelässä harvinainen.

Maastotuntomerkit

Vaikea määrittää maastossa lajilleen.

Muuta

Taantunut vesirakentamisen vuoksi.

Vertaa

Kantokorvasammal (Liochlaena lanceolata)

Löytöpaikat Luopioisissa

Pikkukorvasammalta on Luopioisissa hyvin harvinainen.

Sammalta ei ole oikeastaan etsitykään, mutta sen esiintymisen todennäköisyys jossakin purossa tai koskessa on vahva. Sammal on äärimmäisen vaikea havaita kiven pinnasta. Se on alueellisesti uhanalainen (RT), mutta tavattu Pirkanmaan molemmista osista (Pir2a ja Pir2b). Keväällä 2026 sammalta löytyi Rajalansaaren rantavedestä aika epätavalliselta paikalta vain muutaman verson varran.

Kuvat on Jämsän Partalasta ja Lohjan Vahermanjärven laskupuron koskikiven pinnalta kerätystä näytteestä.

Kortti luotu: 12.02.2026. Päivitetty: 20.06.2026.

Kuvat

Kartat

Kartta
Nykyhavainto Havainto 2020 jälkeen Hävinnyt