Yleiskuvaus
Polkukinnassammal kuuluu kinnassammalten (Scapaniaceae) heimoon. Suvussa on 29 vaikeasti toisistaan erotettavaa lajia. Verso on suikertava, kellanvihreä/punertava, kylkilehdet kaksiosaiset, toisiaan vasten painuneet (kuin kinnas), vatsalehdet puuttuvat. Kylkilehti on suippokärkinen, johteinen, köli lyhyt, liuskojen kärjessä eteenpäin suuntautuvia hampaita (kuva). Gemmat punaiset tai tummanruskeat.
Koko
Sammal on 0,5 - 2 cm pitkä, 2 - 3 mm leveä ja muodostaa mattomaisia kasvustoja.
Kasvupaikka
Puron palteissa, poluilla, rannoilla, paljaalla kostealla maalla, lahopuulla.
Levinneisyys
Paikoittainen koko maassa.
Maastotuntomerkit
Hampaiset lehdet (hyvä luppi!).
Muuta
Hyvin vaikea suku, vaatii mikroskopointia määrittää kasvit lajilleen.
Vertaa
- Rantakinnassammal (Scapania irrigua)
- Suokinnassammal (Scapania paludicola
Löytöpaikat Luopioisissa
Polkukinnassammal on Luopioisissa harvinainen.
Sammalta on tavattu vain muutaman kerran puron penkereestä ja valuvetisen kallion vaakasuorasta kolosta mineraalimaalta. Sen runsaudesta ei ole jäänyt havaintoa. Tunnen sammalen kovin huonosti tai se sotkeutuu muihin kinnassammaliin, joten se saattaa olla kartan pisteitä huomattavastikin yleisempi, kunhan seuraa sopivia kasvupaikkoja.
Kuvat on otettu Vahlajärven rantakallion raosta otetusta näytteestä.
