Yleiskuvaus
Ruostehappomarja on monivuotinen, piikkinen pensas, jonka lehdet ovat nirhalaitaisia, kukat keltaisia ja niitä on 10 – 30 kpl samassa riippuvassa tertussa. Hedelmä on pitkulainen ja punainen.
Koko
1 - 2 m
Kasvupaikka
Koristekasvi puutarhoissa ja puistoissa, joskus viljelyjäänne tai -karkulainen.
Levinneisyys
Jokseenkin harvinainen Etelä-Suomessa.
Mikrosienet
happomarjanheinäruoste (Puccinia graminis) happomarjanhärmä (Erysiphe berberidis)
Muuta
Puutarhoissa viljellään muitakin lajeja (mm. japaninhappomarja B. thunbergii). Ruostehappomarja on viljaa tuhoavan ruosteen väli-isäntä eikä sen kasvattaminen koristekasvina ole siksi suotavaa maaseudulla.
Löytöpaikat Luopioisissa
Ruostehappomarja on tavattu muutaman kerran alueelta satunnaisena.
Rankkimäen vanhalla kaatopaikalla kasvi kasvoi jonkin aikaa, kunnes jäi täytemaan alle. Sen nykytilasta ei ole tietoa.
Yleisempi koristekasvi on japaninhappomarjan punalehtinen muoto (B. thunebergii ’Atropurpurea’) sekä näiden risteymä hurmehappomarja (B. x ottawensis ’Superba*).
Koristeistutuksista on löydetty myös viljaruosteen saatuttamia versoja.

