Yleiskuvaus
Suomutorvijäkälä kuuluu poronjäkälien (Cladoniaceae) laajaan heimoon. Suvusta on maassamme tavattu 81 lajia, jotka joskus on vaikea erottaa toisistaan. Jäkälän kasvullinen sekovarsi on suurisuomuinen, pysyviä. Podeetiot ovat pystyjä, niukkahaaraisia, vihertävänharmaita joskus ruskeita, pikarittomia. Haarahangat ovat reiälliset, pikarit puuttuvat. Podeetion pinta on kauttaaltaan suomujen peittämä, jyväksinen, soredioton. Kotelomaljat ovat haarojen kärjessä yleisiä, ruskeita.
Uhanalaisuus
Elinvoimaiset (LC)
Koko
Sekovarren suomut < 1 cm, podeetiot < 14 cm pitkiä, tuppaina.
Kasvupaikka
Varjoisilla kallioilla, lahopuulla, märillä soilla (kuva 3).
Levinneisyys
Hyvin yleinen Etelä- ja Keski-Suomessa, pohjoisessa niukempi.
Muuta
Lähes kaikkialla maapallolla. Monimuotoinen.
Kemia
K- tai K+ keltainen, PD- tai PD+ keltainen
Vertaa
Löytöpaikat Luopioisissa
Suomutorvijäkälä on yleinen Luopioisissa.
Jäkälää on tavattu yksittäisinä tuppaina varjoisilta kallioseinämiltä sekä puiden tyviltä, usein se on ollut runsas. Jäkälä on joskus vaikea erottaa muista torvijäkälistä, mutta runsas suomupeite on hyvä tuntomerkki.
Suomutorvijäkälä kasvaa usein pieninä kasvustoina muiden torvijäkälien ja poronjäkälien seassa.
Kuvat 1 ja 2 on otettu kalliorinteeltä Padankoskelta. Kolmas kuva on otettu Sammalsuon keskustan rimpipinnalta Laipasta.
