Yleiskuvaus
Valkovuokonnoki kuuluu kantasienten kaareen ja nokisieniin. Samaan sukuun kuuluu maailmanlaajuisesti parisataa piensientä. Suomestakin niitä on tavattu yli kaksikymmentä. Sieni muodostaa rakkomaisia itiöpesiä isäntäkasvin lehtiin ja varsiin. Mustat itiöt vapautuvat, kun lehden solukko repeää. Noki voi lopulta peittää koko lehden ja tuhota sen solukon. Sairastuneet kasvinosat vääntyilevät. Sienen voi todeta jo varhaisvaiheessa valoa vasten tummana muuntumana lehden sisällä.
Uhanalaisuus
Elinvoimaiset (LC)
Levinneisyys
Sieni on melko yleinen valkovuokolla Etelä-Suomessa, pohjoisempana harvinainen.
Muuta
Lähes kosmopoliitti.
Löytöpaikat Luopioisissa
Valkovuokonnoki on harvinainen Luopioisissa.
Valkovuokkoa tavataan Luopioisissa paikallisesti laajoilla alueilla, mutta se myös puuttuu monilta paikoilta kokonaan.
Sientä olen tavannut valkovuokolta vain kerran eikä se silloinkaan ollut kovin runsas.
Kuvat on kuvattu Hämeenlinnan Aulangolta, jossa sienen viottamia versoja oli runsaasti. Kuvassa 1 on myös valkovuokon-pihlajanruoste.
Isäntäkasvin muita piensieniä
Isäntäkasvin muita piensieniä Valkovuokolta on Suomesta löydetty lisäksi seuraavia piensieniä: Valkovuokonruoste (Tranzschelia anemones) Valkovuokon-pihlajanruoste (Ochrospora ariae) Valkovuokonlehtihome (Plasmopara pygmaea) Valkovuokonsinisieni (Synchytrium anemones) Valkovuokonpahkasieni (Dumontinia tuberosa)
