Yleiskuvaus
Valkoporonjäkälä kuuluu poronjäkälien (Cladoniaceae) laajaan heimoon. Suvusta on maassamme tavattu 81 lajia, jotka joskus on vaikea erottaa toisistaan. Jäkälän kasvullinen sekovarsi on rupimainen ja lyhytikäinen. Podeetiot ovat pystyjä, runsashaaraisia, kellertävänharmaita, pikarittomia, tyveltä mustumattomia. Haarat ovat lyhytsuippuisia, samaan suuntaan käyristyneet. Podeetion pinta on kuoreton, soredioton ja suomuton. Kotelomaljat ovat harvinaisia, ruskeita.
Uhanalaisuus
Elinvoimaiset (LC)
Koko
Sekovarren suomut yleensä puuttuvat, podeetiot 5 - 12 cm korkeita, pensasmaisia, laajoja kasvustoja muodostava.
Kasvupaikka
Kuivat kangasmetsät, suomättäät, tunturikankaat.
Levinneisyys
Hyvin yleinen koko maassa.
Muuta
Eurooppa, Aasia, Pohjois- ja Etelä-Amerikka.
Kemia
K-, PD+ punainen
Vertaa
MAHDOLLISESTI KUVA ON KEHNÄLAAKAJKL! EI VIELÄ MUKANA
Löytöpaikat Luopioisissa
Valkolaakajäkälä on Luopioisissa yleinen.
Jäkälää on tavattu runsaana haapojen rungoilta sekä asutuksen piiristä että metsistä. Usein se esiintyy muiden laakajäkälien, karvejäkälien ja keltajäkälän seurassa.
Kuvat on otettu Padankosken Salimäestä.