Yleiskuvaus
Variksenmarjat ovat monivuotisia varpuja, joiden talvehtivat lehdet ovat lähes neulamaiset, sisältä ontot ja alta vaaleat. Kukat ovat lehtihankaiset ja perättömät, kolmilehtiset. Hedelmä on kiiltävän musta luumarja. Kasvi on kaksi- tai yksikotinen, alalajista riippuen.
Uhanalaisuus
Elinvoimaiset (LC)
Koko
10 - 30 cm
Kasvupaikka
Soistuvissa kangasmetsissä, rämeillä, kallioilla.
Levinneisyys
Yleinen Etelä- ja Keski-Suomessa, harvinaistuu Etelä-Lappiin mennessä.
Mikrosienet
- variksenmarjanruoste (Chrysomyxa empetri)
- variksenmarjanmustasieni (Melasmia empetri)
Muuta
Kaksi alalajia:
- Etelänvariksenmarja (ssp. nigrum): kaksikotinen, pienimarjainen
- Pohjanvariksenmarja (ssp. hermafroditum): yksikotinen, mehevä. Tunnistaa, jos marjan päällä näkyy heteen jäänne.
Löytöpaikat Luopioisissa
Etelänvariksenmarja on alueella jokseenkin yleinen. Pohjanvariksenmarja on harvinaisempi.
Nimilaji kasvaa soilla ja soistumilla. Rämeillä se saattaa olla suon valtavarpu ja tehdä runsaastikin marjoja. Pohjanvariksenmarja kasvaa korkeilla kallioilla ja Kukkian rantakallioiden reunoilla
Soiden vähäisyyden vuoksi etelänvariksenmarja ei ole kovin yleinen, mutta vaatimattomana saattaa kasvaa pienilläkin soistumilla runsaana. Jonkin verran sitä on myös kallioilla ja rannoilla, jolloin sen erottaminen pohjanvariksenmarjasta on marjattomana joskus vaikeaa.
