Yleiskuvaus
Mänty on ainavihanta havupuu, jonka runko on punaruskea, neulaset parittain, 35-50 mm pitkiä ja käpy on lyhytperäinen ja alaspäin riippuva.
Uhanalaisuus
Elinvoimaiset (LC)
Koko
15 - 30 m
Kasvupaikka
Kuivat kangasmetsät, harjurinteet, rämeet ja kalliot.
Levinneisyys
Yleinen koko maassa.
Mikrosienet
Männynkellokukkaruoste (Coleosporium campanulae) Männynmaitikkaruoste (Coleosporium melampyri) Männynlaukkuruoste (Coleosporium rhinanthacearum) Männynvalvattiruoste (Coleosporium sonchi) Männynleskenlehtiruoste (Coleosporium tussilaginis) Männynkuusioruoste (Cronartium flaccidum) Männynhaaparuoste (Melampsora pinitorqua), ks. haavanruoste (M. populnea) Männynviivapalkosieni (Hypodermella sulcigena) Männynkaristesieni (Lophodermium pinastri) Männynlumikaristesieni (Phacidium infestans)
Muuta
Puu- ja paperiteollisuuden raaka-aine. Kaksi variaatiota: salometsämänty (P. sylvestris var. sylvestris) ja lapinmetsämänty (P. sylvestris var. lapponica).
Löytöpaikat Luopioisissa
Mänty on alueella hyvin yleinen kasvi.
Alueella puhtaat mäntymetsät ovat pienialaisia ja niitä on vähän, mutta sekapuuna kuusen joukossa mänty on yleinen.
Mänty kasvaa kaikenlaisilla mailla, mutta lehdoissa se jää yleensä vähäiseksi.
Kasvi kuuluu sadan yleisimmän kasvin joukkoon Luopioisissa.
