Yleiskuvaus
Ojakinnassammal kuuluu kinnassammalten (Scapaniaceae) heimoon. Suvussa on 29 vaikeasti toisistaan erotettavaa lajia. Verso on pieni, pysty, kellanvihreä, kylkilehdet kaksiosaiset, toisiaan vasten painuneet (kuin kinnas), vatsalehdet puuttuvat. Kylkilehti on johteeton, sen vatsaliuska kärjellinen, kärjessä yksisoluisia hampaita (kuva), öljykapselit puuttuvat tasapaksuista reunasoluista.
Uhanalaisuus
Elinvoimaiset (LC)
Koko
Sammal on 0,2 - 1,5 cm pitkä ja muodostaa mattomaisia kasvustoja.
Kasvupaikka
Ojissa, rannoilla, metsäautoteiden kosteissa painanteissa paljaalla maalla.
Levinneisyys
Yleinen koko maassa.
Maastotuntomerkit
Vaikea määrittää maastossa lajilleen. Kylkilehtien muoto ja liuskan kärki ovat tuntomerkkejä (hyvä luppi!).
Muuta
Hyvin vaikea suku, vaatii mikroskopointia määrittää kasvit lajilleen.
Vertaa
Kinnassammalet
Löytöpaikat Luopioisissa
Ojakinnassammal on Luopioisissa melko yleinen.
Sammalta on tavattu kosteista ojanpenkoista maanteiden ja metsäteiden varsilta. Koska se on hyvin pieni sammal, se jää usein huomaamatta tai sekoittuu muihin samannäköisiin. Usein se kasvaa samanlaisilla paikoilla kuin röyhelösammal (Blasia pusilla). Löydöt on jääneet merkitsemättä muistiin.
Kuvat on otettu Padankoski-Kyynärö- tien penkasta Hirvivuoren kohdalta kerätystä näytteestä.
