Saksipihtisammal

Cephalozia bicuspidata
Sammalet Maksasammal

Yleiskuvaus

Saksipihtisammal kuuluu pihtisammalten (Cephaloziaceae) heimoon. Suvussa on meillä neljä lajia. Saksipihtisammal on niistä yleisin. Verso on suikertava, vaaleanvihreä, kylkilehdet kaksiliuskaiset lähes tyveen saakka. Liuskat kapean kolmiomaiset, teräväkärkiset, vatsalehdet ja solujen öljykappaleet puuttuvat.

Uhanalaisuus

Elinvoimaiset (LC)

Koko

Pienikokoinen, muodostaa mattomaisia kasvustoja.

Kasvupaikka

Paljaalla maalla, ojien reunoilla, metsäpoluilla, lahopuulla, suosammalten välissä, aina märällä alustalla. Mesotrofi.

Levinneisyys

Hyvin yleinen koko maassa.

Maastotuntomerkit

Lehden muoto (hyvä luppi!)

Muuta

Monimuotoinen laji.

Vertaa

Pihti- ja rahtusammalet

Löytöpaikat Luopioisissa

Saksipihtisammal on Luopioisissa hyvin yleinen.

Sammal on vaikeasti havaittavissa, mutta löytyy lähes kaikilta kosteikoilta, märiltä lahopuilta ja ojanpenkoista lähteisistä korvista, suonlaidoista ja puronvarsista. Monella kasvupaikallaan se on hyvin runsas. Sammalen seurassa kasvaa usein muita pihtisammalia ja paanusammalia.

Kuvat on otettu mikroskoopin läpi mm. Padankosken Peräkorvesta lähteisestä ruoho- ja heinäkorvesta kerätystä näytteestä ja Aitoon Häyläsuolta suurten lähteiden partaalta. Seuranaan sammalella kasvaa täällä purokaltiosammal (Harpanthus flotovianus), korpipaanusammal (Calypogeia intergristipula), haarusammal (Lepidozia reptans) ja kantoliuskasammal (Riccardia latifrons).

Kortti luotu: 12.02.2026. Päivitetty: 20.06.2026.

Kuvat

Kartat

Kartta
Nykyhavainto Havainto 2020 jälkeen Hävinnyt