Ojasykerösammal

Weissia controversa
Sammalet Lehtisammal

Yleiskuvaus

Ojasykerösammal kuuluu toukosammalten (Pottiaceae) heimoon. Sykerösammalia on tavattu Suomesta neljä lajia. Pieni, pysty sammal, jonka verso on ruusukkeinen, kuivana kihartuva (kuva), lehdet pitkulaiset, suippenevat tasaisesti kohti kärkeä, latvaosasta ylöspäin käänteiset, ehytlaitaiset, keskisuonelliset. Itiöpesäkkeet ovat yleisiä, pystyjä, kärki pitkänokkainen, perä keltainen.

Uhanalaisuus

Elinvoimaiset (LC)

Koko

Pienikokoinen, 0,5 - 3 cm korkea, muodostaa tiheitä peitteisiä kasvustoja.

Kasvupaikka

Multa-savimailla, pellonojissa, kalliorinteillä, rannoilla. Suosii kalkkipitoista maata.

Levinneisyys

Etelä-Suomessa paikoittainen, harvinainen pohjoisempana.

Maastotuntomerkit

Pieni koko, runsaasti pesäkkeitä.

Muuta

Pioneerilaji.

Vertaa

Ojanukkasammal (Dicranella cerviculata)

Löytöpaikat Luopioisissa

Ojasykerösammal on Luopioisissa harvinainen.

Kasvia on tavattu Padankoskelta savisen pellon pientareelta, jossa sen seurana kasvoi savikkosiipisammal (Fissidens viridulus) ja savikkolapiosammal (Tortula truncata) sekä etelänresusammalta (Fossombronia wondraczekii). Kasvusto oli runsas usean metrin matkalla. Toinen löytöpaikka on Aitoon Tepunniemeltä tien penkasta. Myös Aitoon Halisevan kasvupaikka on pioneerikasvupaikka. Pienuutensa vuoksi sammal jää helposti havaitsematta tai sotkeutuu moneen samannäköiseen pieneen sammaleeseen.

Kuvat on otettu Padankosken kasvupaikalta kerätyistä näytteistä ja Aitoon esiintymästä.

Kortti luotu: 12.02.2026. Päivitetty: 18.06.2026.

Kuvat

Kartat

Kartta
Nykyhavainto Havainto 2020 jälkeen Hävinnyt