Yleiskuvaus
Suonikielisammal kuuluu kinnassammalten (Scapaniaceae) heimoon. Sukuun kuuluu kolme lajia. Sammal on pysty tai riippuva, tummanvihreä tai kellanruskea. Kaksiosainen kylkilehti on tyveltä hyvin kouruinen puoliympyrän muotoinen, lehden liuskojen keskellä suonimainen jänne. Köliosan jälkeen lehti kaartuu kielimäisesti alas, liuskat eripituiset (1:3 – 1:5). Gemmat yleisiä, tähtimäisiä.
Uhanalaisuus
Elinvoimaiset (LC)
Koko
Sammal on kookas, < 5 cm pitkä ja 2 - 5 mm leveä. Se muodostaa hyllymäisiä usein laajoja kasvustoja pystysuorille kosteille kalliopinnoille.
Kasvupaikka
Varjoisilla valuvetisillä silikaattikallioilla, pohjoisessa joskus maassa.
Levinneisyys
Jokseenkin yleinen Lounais- ja Pohjois-Suomessa, muualla harvinainen ja paikoittainen.
Maastotuntomerkit
Lehden tyypillinen rakenne ja suoni (luppi!).
Vertaa
Kalliokielisammal (Diplophyllum taxifolium)
Löytöpaikat Luopioisissa
Suonikielisammalta ei vielä ole löydetty Luopioisista.
Sammalta on etsitty mm. Laipan kalliojyrkänteiltä ja Kuohijoen Haikanniemestä, mutta ainakaan vielä sitä ei ole sieltä löytynyt. Lähimmät kasvustot ovat Rappukalliolla Laipanmaalla Kuhmalahden puolella.
Kuvat on otettu Padasjoen Kellosalmelta Muikunvuoren itään suuntautuvalta jyrkänteeltä ja sieltä kerätystä näytteestä.
