Yleiskuvaus
Kantotorvijäkälä kuuluu poronjäkälien (Cladoniaceae) laajaan heimoon. Suvusta on maassamme tavattu 81 lajia, jotka joskus on vaikea erottaa toisistaan. Kantotorvijäkälän kasvullinen sekovarsi on suurisuomuinen, harvaliuskainen, paksusoreidinen. Podeetiot ovat pieniä, epämuodostuneita tai puuttuvat, harmaanvihreitä. Haarahangat ovat reiättömät. Pikarit epäsäännöllisiä. Podeetion pinta on hienosoreidinen. Kotelomaljat ovat harvinaisia, punaisia.
Uhanalaisuus
Elinvoimaiset (LC)
Koko
Sekovarren suomut 1 - 1,5 cm, podeetiot 2 -- 4 cm korkeita, pikarit 3 - 10 mm leveitä.
Kasvupaikka
Lahokannoilla, puiden tyvillä ja kallioilla, varjoisissa paikoissa.
Levinneisyys
Yleinen Etelä- ja Keski-Suomessa, pohjoisessa niukempi.
Muuta
Usein esiintyy vain suomumaisena.
Kemia
K+ keltainen, PD+ keltainen
Vertaa
- Paksutorvijäkälä
- Nummitorvijäkälä
Löytöpaikat Luopioisissa
Kantotorvijäkälä on yleinen Luopioisissa.
Jäkälää tavataan usein runsaana yhtenäisenä kasvustona lahokantojen pinnalta ja liekopuilta varjoisissa metsissä ja korvissa. Kallioilta en ole sitä löytänyt. Muutama kasvupaikka näyttää olevan myös humuksella polkujen varsilla.
Kuvat on otettu lahokannon tyveltä Padankosken Kyläjärveltä. Kolmas kuva on korpimaisesta metsastä kuusen tyveltä.
