Yleiskuvaus
Kivikultajäkälä kuuluu keltajäkälien (Teloschistaceae) heimoon ja suvusta on Suomessa tavattu seitsemän lajia. Jäkälän sekovarsi on harmaa, ohut, sileä, tiukasti alustaansa kiinnittynyt, usein huomaamaton. Kotelomaljat yleisiä ja tiheässä, litteitä, keltaisia tai oransseja, +/- 0,5 mm leveitä. Sekovarsireunus on ohut tai puuttuu.
Uhanalaisuus
Elinvoimaiset (LC)
Koko
Rupimainen, muodostaa n. 1- 2 cm leveitä usein pyöreitä kasvustoja, jotka sulautuvat toisiinsa.
Kasvupaikka
Ravinteisilla kallioilla, betonilla, avoimilla paikoilla, joskus puurakenteilla.
Levinneisyys
Tavataan koko maasta, eteläosissa yleisempi.
Muuta
Kuului aiemmin laajaan kultajäkälien (Caloplaca) sukuun. Joskus yhdistetään Athallia pyraceaan.
Kemia
K+ purppura, C-, PD-
Vertaa
- Haavankultajäkälä
- Keltajäkälä
- Keltatulijäkälä
Löytöpaikat Luopioisissa
Kivikultajäkälä on melko harvinainen Luopioisissa.
Jäkälää en ole erikseen etsinyt, joten sen yleisyys ja runsaus on huonosti tiedossa. Kesällä 2018 sitä löytyi muutamalta paikalta Padankosken gabro-kallioilta. Kuparikalliolla kasvustot olivat laajimmat. Jäkälää on pidettävä silmällä, sillä sen sekoittaa helposti muutamaan muuhun kultajäkälään.
Kuvat on otettu Padankosken Kuparikalliolta kesällä 2018.

