Yleiskuvaus
Piennartorvijäkälä kuuluu poronjäkälien (Cladoniaceae) laajaan heimoon. Suvusta on maassamme tavattu 81 lajia, jotka joskus on vaikea erottaa toisistaan. Jäkälän kasvullinen sekovarsi on pienisuomuinen. Podeetiot ovat yleisiä, pystyjä, haarattomia, likaisenharmaita, pienipikarisia tai pikarittomia. Podeetion pinta on alaosasta yhtenäisen kuoren peittämä yläosa karkeasoreidinen, tyvellä näkyy joskus suomuja. Kotelomaljat ovat yleisiä, ruskeita.
Uhanalaisuus
Elinvoimaiset (LC)
Koko
Podeetiot < 9 cm korkeita, usein epämuodostuneita, pikarit 1 - 2 mm leveitä.
Kasvupaikka
Kulttuurijäkälä, pientareilla, radanvarsilla, raunioilla, sorakuopissa. Luonnostaan kalkkialueilla.
Levinneisyys
Melko yleinen Etelä- ja Keski-Suomessa asutuilla seuduilla, pohjoisessa harvinainen.
Muuta
Kulttuurisidonnainen.
Kemia
K-, PD- tai PD+ punainen
Löytöpaikat Luopioisissa
Piennartorvijäkälä on melko yleinen Luopioisissa.
Jäkälää on tavattu pihoilta, vanhoilta asumusten raunioilta ja sorakuopista, mutta missään se ei ole ollut kovin runsas.
Piennartorvijäkälä kasvaa usein kasvustoina muiden torvijäkälien (esim. suppilotorvijäkälä) seassa.
Kuvat on otettu Padankoskelta metsäautotien kuivalta pientareelta.
