Ohjeet ja selitteet

Nimet:

Sivustolla käytetty sammalien nimistö on pääasiassa Laji.fi sivuston mukainen. Joidenkin lajien kohdalle on laitettu selventämään sukunimi, kun lajilla ei vielä ole suomenkielistä lajinimeä.

Synonyymisarakkeeseen on merkitty lajin edellinen joko suomalainen tai/ja tieteellinen nimi.

Uhanalaisuus:

Uhanalaisuusluokitus on koottu uhanalaiselvityksestö (Rassi ym. 2019). Lyhenteet selityksineen ovat seuraavat:

Lyhenne	Selitys
NE	Arvioimatta jätetyt (Not Evaluated)
DD	Puutteellisesti tunnetut (Data Deficient)
RE	Hävinneet (Regionally Extinct)
EW	Luonnosta hävinneet (Extict in the Wild)
CR	Äärimmäisen uhanalaiset (Critically Endangered)
EN	Erittäin uhanalaiset (Endangered)
VU	Vaarantuneet (Vulnerable)
NT	Silmälläpidettävät (Near Threatened)
LC	Elinvoimaiset (Least Concern)
RT	Alueellisesti uhanalaiset (Regionally Threatened)

Käsitteitä

Sammalten kuvauksissa käytetään usein erityistä käsitteistöä ja sanastoa. Tässä on muutamia selityksiä lajisivuilla oleviin merkintöihin. Lisää niitä löytyy alan kirjoista, ks. kirjallisuusluettelo.

autoikkinen = yksikotinen
dioikkinen = kaksikotinen
gemma = itujyvänen
huovasto = sammalen tyvellä olevaa juurtumahapsistoa
hypofyysi = itiöpesäkkeen laajentuma
initiaalisolut = soluja, joista voi syntyä juurtumahapsia
iturihmat = versoon syntyvät leviämissolukot
kylkilehti = varren/haaran sivuilla olevat kaksi lehtiriviä
liistake = keskisuonessa olevat levymäiset ulokkeet
lyhythaara = verson haara, jonka kasvu pysähtyy
mamilli = pullistuma solussa (mikrosk.)
papilli = nysty soluseinässä (mikrosk.)
parafylli = liuskaisia tai haaraisia muodostumia varrella
ritsoidi = juurtumahapsi varrella
suuvarus = itiöpesäkkeen suun hammasmaiset liuskat
tyvinurkkasolut = lehden alakulman erilaistuneet solut
tyvituppi = ympäröi pesäkeperän tyveä
varsilehti = verson varrella olevat erilaiset lehdet
vatsalehti = varren alla oleva erillinen kolmas lehtirivi

Hakutoiminnot

Toiminto on laadittu Google-haun avulla. Haku tapahtuu vain Luopioisten Kasvisto-sivuilta. Blogissa olevat maininnat on toistaiseksi rajattu pois hausta. Parhaan tuloksen saa, jos kirjoittaa kasvin koko nimen Haku-kenttään, mutta haku toimii myös muulla tavoin, esim. kasvupaikkojen, käsitteiden, tuntomerkkien tms. avulla. Määritykseen hakutoiminnoista ei vielä ole riittävää apua.

Kuvat:

Kuvat on otettu pääasiassa Luopioisista, mutta myös monilta retkiltä eri puolilta Suomea. Niiden määrää on lisätty tähän toiseen versioon ja tullaan edelleen lisäämään tai parantamaan..

Kuvista ainakin yksi on lähikuva, josta saattaa nähdä jopa lajityypillisiä tuntomerkkejä, mutta kovin pienissä kohteissa ne jäävät valitettavasti usein epätarkoiksi tai liian pieniksi. Joitakin mikroskooppikuvia on käytetty. Silloin suurennus on ollut 20 – 150-kertainen. Tekstissä saatetaan täydentää kuvassa näkyviä tuntomerkkejä.

Mukana myös kartat Luopioisista ja Suomesta. Luopioisten kartassa iso piste taroittaa, että laji on yleinen ja runsas, pieni piste tarkempaa kasvupaikkaa. Suomen kartassa väritetty eliömaakunta tarkoittaa varmennettua löydöstä alueelta ei yleisyyttä eikä runsautta. Tiedot on saatu luettelosta Juutinen & Ulvinen, 2018. Suomen sammalien levinneisyys eliömaakunnissa 8. 

Kuvissa on myös otos kauempaa. Siinä on pyritty esittelemään sammalen kasvutapaa (mätästävä – yksittäinen, tiivis – löyhä, mattomainen – pysty). Kuva voi olla myös sammalen kasvupaikasta. Myös muunlaisia kuvia on tässä käytetty.

Suuri osa kuvista on otettu järjestelmäkameralla ja makro-objektiivilla jalustan päältä, mutta myös piemmällä pokkarityyppisellä hyvin lähelle tarkentavalla kameralla (Olympus TG 7). Tuesta huolimatta kuvat eivät kaikki ole aivan tarkkoja ja sellaisia kuvia tulen uusimaan. Muotokuvat on otettu usein ns. pino-menetelmällä.

Kuvat eivät missään tapauksessa pelkästään riitä sammalmääritykseen, sillä monet lajitason tuntomerkit ovat mikroskooppisia. Olenkin vähitellen täydentänyt kuvitusta myös näillä kuvilla. Tällöin kysessä ovat lähinnä maksasammalet. Niitä tulen lisäämään jatkossakin.

Sammalia voi katsella myös ulkomailla. Kutrisammalta koristeellisesti Viron Saarenmaalla kiviaidan pinnassa.

Levinneisyyskäsitteitä

eutrofi = runsasravinteinen kasvupaikka
holarktinen = lähes koko pohjoinen pallonpuolisko kravun kääntöpiiriltä pohjoiseen
indiferentti = ei vaatelias laji
kalkinsuosija = menestyy paremmin kalkkipitoisella alustalla
kalkinvaatija = vaatii kasvualustaltaan kalkkipitoisuutta
kosmopoliitti = yleismaailmallinen
kulttuurikasvi = kasvaa vain asutuilla seuduilla
kulttuurinsuosija = hyötyy ihmistoiminnasta
mesotrofi = ravinteinen kasvupaikka
oligotrofi = vähäravinteinen kasvupaikka
ombrotrofi = karu kasvupaikka
pioneerilaji = kasvupaikalle ensimmäisenä ilmaantuva laji
sirkumboreaalinen = pohjoisen pallonpuoliskon havumetsät
sirkumpolaarinen = esim. pohjoisnapaa ympäröivä alue

Metsäkiven pintaa peittävät kalliokarstasammal ja harmosammal. Lukemattomat rupijäkälät täyttävät sitten muut avoimet paikat.

Kuvaus:

Sammalten lajikuvaus on yhdistelmä eri kirjojen teksteistä (esim. Koponen 1980, Piippo 1996, Eurola 1990, Hallingbäck 2006, 2008, 2014, Rikkinen 2008). Tähän olen koonnut myös niitä huomioita, joita itse olen käyttänyt maastossa lajeja määrittäessäni.

Lajin koko on suhteellinen kasvupaikan vuoksi ja siksi hyvin vaikeasti määriteltävissä. Tekstissä annetut mitat olen noukkinut kirjallisuudesta. Tässä on annettu kasville joko keskimääräinen koko tai ääripäiden vaihteluväli.

Tiedot lajin kasvupaikoista ja levinneisyydestä Suomessa on koottu kirjallisuudesta (ks. yllä).

Kohdassa muuta on esittely mahdollisia sammalen erikoispiirteitä tai käyttömahdollisuuksia. Myös lajin kasvualueesta maapallplla voidaan merkitä tähän.

Luopioisten kasvupaikat:

Tähän osioon olen arvioinut sammallajien yleisyyttä tämänhetkisten löytöjen ja tietojen pohjalta seuraavasti:

Hyvin yleinen	Tavataan kaikkialla
Yleinen	Tavataan säännöllisesti
Melko yleinen	Tavattu > 10 kertaa
Harvinainen	Tavattu 2-10 kertaa
Hyvin harvinainen	Tavattu vain kerran

Seuraavassa kappaleessa olen kertonut niistä paikoista, joista sammal on löytynyt Luopioisten alueelta ja kuinka runsas se on ollut kasvupaikallaan. Tarkkoja paikkoja on mahdoton ilmoittaa, sillä monet sammalet ovat äärimmäisen pieniä ja vaikeasti löydettäviä, joten löytöpaikaksi on ilmoitettu vain karttanimi, esim. Kulovuori tai Kurkisuo.

Tässä on kerrottu myös kuvien ottopaikat.

Maastotuntomerkki-kohtaan olen kirjannut sellaisia makrotuntomerkkejä sammalesta, joita itse olen retkilläni käyttänyt. Sammaltarkkailija tarvitsee aina hyvän lupin mukaansa. 10 – 12-kertainen suurennus tuntuu riittävältä. Lopullinen määritys tapahtuu aina mikroskoopilla.

Vertaa seuraaviin:

Tähän osioon olen linkittänyt sellaiset sammallajit, jotka ovat joko esittelysammaleelle sukua, kasvavat samanlaisilla kasvupaikoilla tai ovat hyvin samannäköisiä. Toistaiseksi tässä on lueteltu vain niitä sammalia, joista tällä sivustolla on erikseen esittely.