Yleiskuvaus
Kantoliuskasammal kuuluu nauhasammalten (Aneuraceae) heimoon. Suvussa on maassamme viisi lajia, joista tämä on yleisin. Sekovarsi on lehdetön epäsäännöllisesti haarainen, vihreä. Päähaara on alustaa vasten painunut, ylemmät haarat kohenevia, tyveä kohti kapenevia. Nimialalajin lisäksi Kurkisuolta on löydetty myös alalaji rantaliuskasammal (Riccardia latifrons ssp. arctica), joka on nauhamaisempi ja hennompi.
Uhanalaisuus
Elinvoimaiset (LC)
Koko
Sammal on 0,5 - 2 cm pitkä, noin 2 - 3 mm leveä ja muodostaa tiheitä sokkeloisia peitteitä yleensä lahopuulle.
Kasvupaikka
Soiden reunoilla, korvissa ja märillä poluilla tai lahopuulla.
Levinneisyys
Jokseenkin yleinen eteläosissa maata, tuntureilla harvinainen.
Maastotuntomerkit
Kapealiuskainen kasvutapa. Kasvupaikka.
Muuta
Toinen alalaji Rantaliuskasammal (Riccardia latifrons ssp. arctica)
Vertaa
- Lettonauhasammal (Aneura pinguis)
- Pikkuliuskasammal (Riccardia palmata)
- Haaraliuskasammal (Riccardia multifida)
- Piilosammal (Aneura mirabilis)
Löytöpaikat Luopioisissa
Kantoliuskasammal on Luopioisissa yleinen.
Sammalta on tavattu alueelta lähteisistä ojista karikkeen päältä, maatuneilta suopoluilta ja kannoilta. Missään se ei ole ollut kovin runsas, mutta kasvaa samalla paikalla usean eri kannon tai lahopuun rungolla. Sammalen sekoittaa helposti lettonauhasammalen kanssa, mutta se on haarattomampi. Piensuotutkimuksen yhteydessä osoittautui, että sammal on yllättävän yleinen soiden lahopuilla.
Kuvat on otettu mm. Aitoon Häyläsuolta lähdepuron penkasta, jossa sammalta kasvoi runsaana Pellia-suvun lajien kanssa.
