Yleiskuvaus
Kujasammal kuuluu palmikkosammalten (Hypnaceae) heimoon ja on sukunsa ainoa edustaja Suomessa. Verso on tyveltä haarova, laakea, suikertava, alustaansa kiinnittynyt, säännöllisesti haarainen ja kiiltävä. Lehdet ovat keskisuonettomat, teräväkärkiset, suorat. Pystyjä itiöpesäkkeitä runsaasti.
Uhanalaisuus
Elinvoimaiset (LC)
Koko
Pienikokoinen sammal, joka muodostaa tiheitä suikertavia mattomaisia kasvustoja.
Kasvupaikka
Lehdoissa, lehtomaisissa metsissä, pihoissa ja puutarhoissa lehtipuiden (usein haapa) rungolla erillisinä kasvustoina, myös kallioilla ja betonilla.
Levinneisyys
Yleinen koko maassa, pohjoisessa harvinaisempi. Sirkumboreaalinen.
Maastotuntomerkit
Kasvutapa rungolla ja pystyt itiöpesäkkeet.
Vertaa
- Kivikutrisammal (Homalothecium sericeum)
- Kalliopalmikkosammal (Hypnum cupressiforme)
- Metsäkamppisammal (Sanionia uncinata)
Löytöpaikat Luopioisissa
Kujasammal on Luopioisissa hyvin yleinen.
Sammalta on tavattu runsaana lehtomaisista metsistä ja haavikoista. Haavan rungolle se muodostaa laajoja itsenäisiä kasvustoja hyvinkin korkealle ja on siksi helposti huomattavissa. Myös emäksisiltä kallioilta sitä on tavattu, samoin lahopuulta ja lohkareilta. Kasvusto on usein keskeltä ruskea ja laidoilta vihreä. Seuranaan sillä on monesti metsäkamppisammal (Sanionia uncinata), suikerosammalia (Brachytecium sp.) ja haapasuomusammal (Radule complanata).
Kuvat on otettu Kuohijoen kalkkialueen haavoista. Siellä sammal kasvaa myös kivipinnalla ja Orivedeltä, jossa sammal kasvoi metallipinnalla.
