Yleiskuvaus
Metsäkamppisammal kuuluu väkäsammalten (Campyliaceae) heimoon. Sukuun kuuluu Suomessa kolme lajia. Versot ovat suikertavia, kohenevia, säännöllisesti haaraisia, lehdet aina sirppimäiset, pitkäsuippuiset, pitkittäispoimuiset, kärjestä sahahampaiset. Keskisuoni on ohut, kärkeen ulottuva. Itiöpesäkkeet yleisiä, käyriä.
Uhanalaisuus
Elinvoimaiset (LC)
Koko
Keskikokoinen sammal, joka muodostaa löyhiä tai tiheitä kasvustoja kasvualustalleen.
Kasvupaikka
Metsissä, kallioilla, rannoilla, lahopuulla, kivillä, puiden rungoilla ja tyvillä, joskus maalla. Oligo-mesotrofi.
Levinneisyys
Yleinen koko maassa. Kosmopoliitti.
Maastotuntomerkit
Aina samaan suuntaan sirppimäiset lehdet.
Muuta
Yksi maan yleisimmista sammalista. Monimuotoinen.
Vertaa
- Kujasammal (Pylaisia polyanthax)
- Nevasirppisammal (Warnstorfia fluitans)
- Suikerosammalet
Löytöpaikat Luopioisissa
Metsäkamppisammal on Luopioisissa hyvin yleinen.
Sammalta on tavattu kaikkialta, jopa purokiviltä ja lähteiköistä. Se on hyvin runsas ja peittävä sammal monenlaisella alustalla. Sammal sekoittuu helposti muihin sirppilehtisiin sammaliin, mutta on pienempi ja kasvaa yleensä kuivilla paikoilla.
Kuvat on otettu Padankoskelta lehdosta suuren lohkareen pintasammalikosta ja Ruovedeltä valuvetiseltä kalliolta.