Yleiskuvaus
Rannikkotierasammal kuuluu kivisammalten (Grimmiaceae) heimoon. Suomesta on tavattu 12 tierasammallajia, jotka on joskus vaikea erottaa toisistaan ja Grimmia-suvun lajeista. Verso on kellanvihreä, lehti selvästi kölimäinen, sen tyvellä mutkaseinäisiä soluja. Lehden keskisuoni on pitkä, haaraton ja selvästi näkyvä. Tyvinurkkasolut pyöreäkulmaisia ja nousevat lehden reunaa pitkälti ylöspäin. Lehdessä papillikas karvakärki. Lyhytversoja vähän. Itiöpesäkkeet harvinaisia.
Uhanalaisuus
Elinvoimaiset (LC)
Koko
5 - 10 cm korkea, mätästävä ja peitteitä muodostava.
Kasvupaikka
Hiekkaiset rannat, pientareet, sorakuopat, kyläkalliot.
Levinneisyys
Paikoitellen Etelä-Suomessa.
Maastotuntomerkit
Yleisväri, kasvupaikka, varmistettava mikroskoopilla tyvinurkkasolujen mallista ja määrästä.
Vertaa
- Kalliotierasammal (Racomitrium lanuginosum)
- hietikkotierasammal (Racomitrium canescens)
- Somertierasammal (Racomitrium ericoides)
Löytöpaikat Luopioisissa
Rannikkotierasammal on harvinainen Luopioisissa.
Sammal on vasta viime aikoina herättänyt huomiota sisämaassa. Se löytyi EH-maakuntaan vasta kesällä 2016 ja nyt sillä on jo useita kasvupaikkoja. Luopioisten ensimmäinen kasvupaikka on Kuohijoella hakkuuaukealla olevan kiven päällä. Toinen kasvusto löytyi Rautajärveltä Kantolan kartanon vanhan navetan rauniosta. Todellisuudessa kaikki kivialustalta määritetyt hietikkotierasammalet tulisi tarkistaa.
Kuvat on otettu Sastamalasta Karkun kirkon kiviaidalta kerätystä näytteestä ja Kuohijoen esiintymästä.
