Yleiskuvaus
Rotanhäntäsammal kuuluu Lembophyllaceae- heimoon. Häntäsammalia on kaksi lajia. Sammalen varret suikertavat kivipintaan kiinnittyneinä ja haarat siirottavat varresta suoraan ulospäin. Kasvi näyttää ripsunauhalta. Puikean varsilehden keskisuoni ulottuu lehden puoliväliin, lehti levein keskikohdalta. Lyhytkärkisen lehden laita on hampainen vain kärjestä. Pesäkkeet pystyjä, melko harvinaisia.
Uhanalaisuus
Elinvoimaiset (LC)
Koko
Keskikokoinen sammal, joka muodostaa laajoja mattomaisia kasvustoja.
Kasvupaikka
Kasvaa lehdoissa viettävien ravinteisten kalliojyrkänteiden pinnalla usein niiden alaosissa, maakivillä ja puiden tyvellä. Mesotrofi.
Levinneisyys
Etelä- ja Keski-Suomessa jokseenkin yleinen, pohjoisessa harvinainen. Eurooppa ja Pohjois-Amerikka.
Maastotuntomerkit
Kasvupaikka, siirottavat haarat ja lehden hampaat (luppi!).
Vertaa
- Hiirenhäntäsammal (Isothecium myosuroides): varsilehti levein alaosasta
- Norkkusammal (Antitrichia curtipendula): lehden kärjessä tappimaisia hampaita
Löytöpaikat Luopioisissa
Rotanhäntäsammal on Luopioisissa melko yleinen.
Sammalta on tavattu lehtojen varjoisilta kalliojyrkänteiltä ja -hyllyiltä. Niillä se on paikoitellen jopa runsas. Sammal puuttuu kuitenkin karuilta kallioilta kokonaan, joten se on keskittynyt emäksisten kallioiden alueelle. Sammal kasvaa usein laajoina kasvustoina. Seuranaan sillä on usein kolokiiltosammal (Pseudotaxiphyllum elegans), hiirenhäntäsammal (Isothecium myosuroides), hohtovarstasammal (Pohlia cruda) ja siloriippusammal (Alleniella complanata), joka kuitenkin on melko harvinainen.
Kuvat on otettu Padankosken Hirvivuoren kallioseinämältä. Pesäkkeellinen kuva on Kuohijoen Toussunmäeltä.
