Yleiskuvaus
Eteläntorasammal kuuluu kärpänsammalten (Rhabdoweisiaceae) heimoon. Suvussa on Suomessa kuusi lajia. Verso pysty, mätästävä. Lehdet kynsisammalmaiset kapeat ja pitkät, kuivina kähärät. Keskisuoni ulottuu lehden kärkeen asti. Lehden reuna kiertynyt alaspäin. Itiöpesäkkeitä usein, ne ovat uurteisia pystyjä eikä niissä ole kaulakyhmyä. Lehtisolut ovat mamillisia.
Uhanalaisuus
Elinvoimaiset (LC), Alueellisesti uhanalaiset (RT)
Koko
Keskikokoinen sammal (4 - 6 cm korkea), joka muodostaa tiheitä mättäitä kivipinnalle.
Kasvupaikka
Varjoisilla silikaattikallioilla, seinämillä, kivillä ja lohkareilla.
Levinneisyys
Eteläinen laji, jota on tavattu pääasiassa Lounais-Suomesta.
Maastotuntomerkit
Kapeat lehdet ja pystyt itiöpesäkkeet. Sammalen koko.
Muuta
Alueellisesti uhanalainen (RT)
Vertaa
- Kalliotorasammal (Cynodontium tenellum): pienempi, annuluksen solut ovat pieniä
- Kyhmytorasammal (Cynodontium strumiferum): pesäkkeen tyvellä selvä kaulakyhmy
Löytöpaikat Luopioisissa
Eteläntorasammal on Luopioisissa hyvin harvinainen.
Sammalta on tavattu vain Kuohijoen Mustikkavuoren kalliojyrkänteen varjoisalta viettävältä pinnalta. Siellä sitä on pieninä laikkuina. Sammalta olen etsinyt muualtakin, mutta ainakaan vielä se ei ole tullut vastaan, vaikka lähes kaikki Luopioisten kalliojyrkänteet on jo käyty läpi.
Kuvat on otettu Mustikkavuoren esiintymästä.
