Yleiskuvaus
Ketohavusammal kuuluu havusammalten (Thuidiaceae) heimoon ja on sukunsa ainoa laji Suomessa. Verso on himmeän ruskehtava tai kellertävä, yhteen kertaan sulkamaisesti haaroittunut. Varsi parafyllien peitossa. Varsilehdet lyhytsuippuiset, keskisuoni ulottuu lähes lehden kärkeen. Itiöpesäkkeitä hyvin harvoin. Kuivilla paikoilla.
Synonyymit
- Thuidium abietinum
Uhanalaisuus
Elinvoimaiset (LC)
Koko
Isokokoinen koheneva sammal, joka muodostaa yhtenäisiä peitteitä alustalleen.
Kasvupaikka
Kuivilla kedoilla, lehdoissa, mesotrofisilla kallioseinämillä, puiden tyvillä.
Levinneisyys
Yleinen koko maassa, pohjoisessa niukempi. Sirkumpolaarinen.
Maastotuntomerkit
Väri ja sulkamainen harsu verso.
Muuta
Ihmistoiminnasta hyötyvä.
Vertaa
- Kampasammal (Helodium blandowii): lähteiköissä, parafyllit pitkiä ja kapeita
- Seinäsammal (Pleurozium schreberi): varsi punainen, ei sulkamainen
- Sulkasammal (Ptilium crista-castrensis): vaalean vihreä, metsissä
Löytöpaikat Luopioisissa
Ketohavusammal on Luopioisissa melko harvinainen.
Sitä olen tavannut jokseenkin runsaana pihoilta ja rakenteilta pihapiiristä, lehtokallioiden sammalten seasta ja lehtopuiden tyviltä. Sen kasvupaikat ovat kuitenkin harvassa. Hyviltäkään paikoilta en ole sitä aina onnistunut löytämään. Vanhojen talojen pihapiiristä sen löytää varmimmin. Usein sen seurana on ketopartasammal (Syntrichia ruralis).
Kuvat on otettu mm. Padankoksen Salimäen vanhan navetan sementtiperustuksilta, joilla sammal näyttää viihtyvän hyvin yhdessä rauniopaasisammalen (Schistidium apocarpum) ja ketopartasammalen (Syntrichia ruralis) kanssa.
