Yleiskuvaus
Ketopartasammal kuuluu toukosammalten (Pottiaceae) laajaan heimoon. Samassa suvussa on maassamme kolme lajia. Pystyversoinen sammal, jonka kielimäiset lehdet päättyvät pitkään, valkoiseen, hampaiseen karvaan. Kuivana lehdet kiertyvät varren ympärille nuoramaisesti. Itiöpesäkkeet melko harvinaisia.
Uhanalaisuus
Elinvoimaiset (LC)
Koko
Sammal on 2 - 10 cm pitkä ja muodostaa yhtenäisiä harsuja kasvustoja tai pieniä mättäitä.
Kasvupaikka
Lehtokallioilla, muureilla, sementtialustalla ja kedoilla.
Levinneisyys
Koko maassa, etelässä yleisempi, pohjoisessa paikoittainen.
Maastotuntomerkit
Lehden muoto ja karvakärki.
Muuta
Kulttuurinsuosija.
Vertaa
Ei kosteana voi sekottaa muihin yleisiin sammaliin.
- Lapinpartasammal (Syntrichia norvegica), saattaa kasvaa etelässäkin metsäkallioilla, pienempi, ruskea karvakärki.
Löytöpaikat Luopioisissa
Ketopartasammal on Luopioisissa melko yleinen.
Sammalta on tavattu lehtokallioiden hyllyiltä ja seinämiltä usealta paikalta. Lisäksi se on löytynyt vanhoilta talojen kivijaloilta, kedoilta ja pihanurmikoilta, sementtirenkailta ja muurilaastilta. Missään se ei ole ollut kovin runsas. Usein sen seurana on ketohavusammal (Abietinella abietina).
Kuvat on otettu Padankoksen Salimäen pihakedolta ja vanhan navetan sementtiperustukselta, sen seurana ovat siellä kasvaneet ketohavusammal (Abietinella abietina) ja rauniopaasisammal (Schistidium apocarpum) sekä harvinaisena kalvashiippasammal (Orthotrichum pallens) ja Kuohijoen Kalkkialueelta.
