Yleiskuvaus
Etelänrahtusammal kuuluu rahtusammalten (Cephaloziellaceae) heimoon. Suomessa kasvaa 12 vaikeasti toisistaan erotettavaa lajia. Verso on suikertava sekaisia kasvustoja muodostava tai toisten sammalten seassa esiintyvä hyvin hento ja pieni, usein punertava. Kylkilehdet syvään halkoiset (kuva), harvassa, Soluja liuskan tyvellä 2 – 4 kpl, lehden reunassa usein hammas (kuva). Laji on aina varmennettava mikrsokoopilla.
Uhanalaisuus
Elinvoimaiset (LC)
Koko
Sammal on 2 - 8 mm pitkä, 0,1 - 0,2 mm leveä, muodostaa tiheää seittimäistä kasvustoa alustalleen.
Kasvupaikka
Karuilla soilla suosammalten seassa ja päällä, joskus turpeella tai lahopuulla.
Levinneisyys
Koko maassa luultavasti melko yleinen.
Maastotuntomerkit
Pienuutensa vuoksi erittäin vaikea huomata ja määrittää maastossa. Seittimäinen kasvutapa.
Muuta
Harvoin kerätty, vaikeasti löydettävissä pienuutensa vuoksi. Luopioisten löytö on ensimmäinen Pirkanmaalta ja EH-alueelta.
Vertaa
- Pihtisammalet ja muut rahtusammalet
- Rahkarahtusammal (Cephaloziella spinigera): lehdet usein ilman hammasta, solut syyläiset, soluseinät paksut
Löytöpaikat Luopioisissa
Etelänrahtusammal on Luopioisissa hyvin harvinainen.
Sammalta on tavattu vain kerran. Syksyllä 2022 se kasvoi Ämmätsässä Salmenniemen päässä olevalla luonnontilaisella luhtaisella rämeellä kuivuneen karhunsammalen päällä mättään tyvellä pienenä laikkukasvustona. Samalla paikalla oli myös pihtisammalia (Fuscocephaloziopsi pleniceps, Cephalozia bicuspidata).
Mikroskooppikuvat on otettu Salmenniemen näytteestä.
