Yleiskuvaus
Hapsipihtisammal kuuluu pihtisammalten (Cephaloziaceae) heimoon. Suvusta on tavattu maassamme 7 vaikeasti määritettävää lajia. Sammal on suikertava, rihmamainen, vaaleanvihreä. Sen kylkilehdet ovat varrella poikittaiset tai vinossa, hyvin pienet, harvassa, kaksiliuskaiset, leveyttään pidemmät. Lehdet ovat tyveltä 3 – 6 solun levyiset, liuskojen kärjet vain yhden solun levyiset. Vihreitä gemmoja toisinaan.
Synonyymit
- Cephalozia leucantha
Uhanalaisuus
Elinvoimaiset (LC)
Koko
Hyvin pieni, rihmamainen sammal, muodostaa pieniä kasvustoja tai kasvaa yksittäin rahkasammalen seassa.
Kasvupaikka
Rahkasammalmättäissä, usein myös lahopuulla.
Levinneisyys
Lähes koko maassa, selvästi yleisempi pohjoisessa.
Maastotuntomerkit
Rihmamaisuus, kylkilehden asento sekä muoto. Määritettävä mikroskoopilla. Vaaditaan sokkomääritys.
Muuta
Pohjoisella pallonpuoliskolla. Vanha nimi Cephalozia leucantha
Vertaa
- Saksipihtisammal (Cephalozia bicuspidata): lehdet vihreät, tiheässä, poikittain varrella, tyveltä 12 – 14 solua leveät
- Rämepihtisammal (Fuscocephaloziopsis loitlesbergeri): lehdet pitkittäin varrella, liuskat päättyvät usein kolmeen yksittäiseen soluun
- Rahkapihtisammal (Fuscocephaloziopsis lunulifolia coll.): lehdet pitkittäin varrella, johteisia, päättyvät usein yhteen yksittäiseen soluun
Löytöpaikat Luopioisissa
Hapsipihtisammal on Luopioisissa harvinainen.
Sammalta on tavattu harvakseltaan. Kasvupaikat ovat olleet pieniä luonnontilaisia soita, kasvusto on usein lahopuun päällä. Sitä on äärimmäisen vaikea havaita sen pienen koon vuoksi ja siksi se jää yleensä huomaamatta. Sen seurassa on usein muita pihtisammalia ja viiksisammalta.
Kuvat on otettu näytteestä, joka on kerätty Pikku-Rummakkojärven eteläpään suolta ja lajin kasvupaikalta jossa sitä kasvoi liekopuun pinnalla ja sammalten seassa.
